Viimeisen kerran aiheena oli oman kartan tuottaminen täysin itsenäisesti vapaavalintaisesta aiheesta. Valmistauduin kertaan hankkimalla aineistoa netistä ja ottamalla osia kurssilla käytetystä Suomen kuntatietokannasta.
Tein Uudenmaan kunnista oman tietokantansa käyttäen kurssilla käytettyä Kunnat2015-aineistoa. Tämän jälkeen hankin Uudenmaan liiton sivuilta aineistoja maakunnan työllisyystilanteesta ja koulutustasosta. Muokkasin aineistot Excelin avulla sopiviksi jatkotyöskentelyä varten ja toin ne QGIS:iin maakuntakartan kanssa. Yhdistin sekä työllisyys- että koulutustietokannan maakuntatietokantaan ja jouduin lisäksi muokkaamaan uudelleen taulukoiden sisällöt merkkimuotoisista numeromuotoisiksi. Loin teemakartan Uudenmaan kuntien nuorisotyöttömyystilanteesta vuonna 2016 (uudemmissa tilastoissa kaikkia tietoja ei saatavilla) ja liitin karttaan lisäksi kunkin kunnan koulutustasoa kuvaavat VKTM-indeksit samalta vuodelta.
Haasteita oli runsaasti työn tekemisen varrella kuten edellä mainitut ohjelmien väärinymmärrykset datatyypeistä. Lisäksi ongelmia ilmeni myös koordinaattijärjestelmän muuttamisen kanssa, sillä aineistoni ei suostunut näkymään millään keinolla QGIS:n ikkunassa, jos työprojektin projektion muutti muotoon TM35Fin. Tästä syystä jouduin käyttämään outoa oletusprojektiota, jota QGIS:kään ei tunnistanut, mutta suostui tämän kanssa toimimaan. Epätavallisesta projektiosta johtuen jouduin tekemään kartan mittakaavan arvioimalla kartan alueiden etäisyyksiä Paikkatietoikkunassa mittaustyökalun avulla. Ilman manuaalista korjausta mittakaava olisi ohjelman mielestä kuvannut 3000 kilometriä.
Tarkoitukseni oli tutkia, vaikuttaako väestön koulutustaso kunnan nuorisotyöttömyyden määrään. Näin ei ainakaan silmämääräisellä kartan tulkinnalla vaikuttaisi olevan, sillä esimerkiksi Porvoo kuuluu korkeimpaan nuorisotyöttömyyden luokkaan, mutta sen koulutusindeksi (3,56) on lähes sama kuin Inkoolla (indeksi 3,67), jonka nuorisotyöttömyys on toisiksi alhaimissa luokassa. Lisäksi vaikka näillä muuttujilla olisikin yhteys suuntaan tai toiseen, nuorisotyöttömyyteen vaikuttavat todennäköisesti monet muutkin asiat kuin koulutustaso. Muita mahdollisia tekijöitä ovat mm. kunnan sijainti ja tarjolla olevien työpaikkojen määrä ja tarjolla olevien töiden sisältö sekä se, vastaako työ alueella valmistuvien nuorten koulutustasoa.
Anna Avellan pohtii omassa blogikirjoituksessaan saman kurssikerran työtä ja miettii, mikä on riittävän haastavaa ns. lopputyöksi kurssia ajatellen. Komppaan hänen sanojaan siinä, että harjoitus oli hyväksi siinä mielessä, että pystyi saamaan käyttövarmuutta lisää ohjelman käyttöön ja uskoa omiin kykyihinsä. Tähän lisäisin itse vielä, että luultavasti kukin on osannut valita omat aiheensa ja aineistonsa osaamistasoonsa nähden hyvin ja kukin on saanut työtä tehdessään kokea riittävästi haasteita 🙂
Lähteet:
Väestön koulutusrakenne 2007-2017 päivitetty 2019. Uusimaa-tietopankki, Uudenmaan liitto.
https://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/ladattavat_aineistot/koulutus
Työllisyys, työttömyys ja työpaikat 2000-2018. Uusimaa-tietopankki, Uudenmaan liitto.
https://www.uudenmaanliitto.fi/tietopalvelut/uusimaa-tietopankki/ladattavat_aineistot/tyomarkkinat
Avellan, A. (2020). Lento QGIS 4.3.1 laskeutuminen.
https://blogs.helsinki.fi/avellana/