Viidennellä kerralla päähuomio kiinnittyi bufferoinnin käytön harjoitteluun sekä sen hyödyntämiseen eri asioiden tutkimisessa. Bufferointi on mielestäni tähän mennessä käyttökelpoisimpia oppimiani toimintoja QGIS:ssä, sillä vaikutusalueiden arviointi tutkimuksissa on usein paljon kiinni siitä. Mahdollinen uusi bufferoinnin käyttökohteita voisi olla esimerkiksi liito-oravan pesintä- ja levähdysalueiden bufferointi suunniteltaessa uusia asuinalueita.
Yhteisten bufferointiharjoitusten jälkeen kokeilimme itsenäisesti tutkia Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien melualueiden ominaisuuksia. Loimme erikokoisia buffereita pahimmiksi melualueiksi ohjeiden mukaan ja laskimme alueiden sisältä asukasmääriä, tai ainakin luulimme laskevamme. Tajusimme nimittäin vasta kurssikerran lopussa laskeneemme talojen lukumääriä kaikissa tekemissämme tehtävissä emmekä taloissa asuvien ihmisten lukumäärää. Hyvähän tämä oli huomata, mutta ainakin sitten loppujen lopuksi ymmärsimme, mitä olimme Pinja Nivalaisen kanssa menneet laskemaan ja hän kuvaakin omassa blogikirjoituksessaan hyvin pienimuotoisia kömmähdyksiämme kuten Vantaan työikäisiä taloja. Haasteista huolimatta saimme kuitenkin tuloksia aikaan, joista on alla pieni taulukko.
Harjoittelu ei siis olisi pahitteeksi, mutta tiedetään nyt ainakin paljon talomääriä. Sama talomääräefekti jatkui myös seuraavassa tehtävässä, jossa laskimme asemien lähialueille puskurivyöhykkeitä. Vyöhykkeiden tekeminen kuitenkin onnistui kuten pitikin. Alle 500 metrin päässä asemasta sijaitsee yhteensä 5169 asuintaloa ja tämä määrä vastaa koko alueen taloista 9,3 prosenttia.
Lähteet:
Nivalainen, P. (2020). Kerta5.
https://blogs.helsinki.fi/npinja/