Tämä osio on tarkoitettu erityisesti työelämäjakson ohjaajille sekä yhteyshenkilöille. Tarkoitus on kuvata harjoitteluprosessin etenemistä sekä antaa vinkkejä ohjaajan rooliin sekä arviointiin. Teologisessa tiedekunnassa työelämäjakson yhdyshenkilönä toimii suunnittelija (työelämäyhteydet) Timo Åvist (timo.avist at helsinki.fi).
Teologian opiskelijoiden maisterivaiheen työelämäjakso on osa tutkinnon työelämäopintoja. Työelämäjakson tarkoituksena on antaa opiskelijalle kuvaa teologin tehtävistä sekä antaa mahdollisuuden soveltaa teologista tietämystään työelämässä.
HARJOITTELUSOPIMUS
Kaikista työelämäjaksoista sovitaan kirjallisesti tiedekunnan ja työelämäjakson suorituspaikan (työnantajan) välillä.
Kun työnantaja ja opiskelija ovat sopineet työelämäjaksosta, toimittaa opiskelija tiedekuntaan hakemuksen (e-lomake). Tämän jälkeen tiedekunnalta lähetetään työnantajalle allekirjoitettavaksi harjoittelijakohtainen sopimus kahtena kappaleena. Sopimuksesta jää molemmille osapuolille omat kappaleensa. Myös harjoittelijalle on hyvä antaa kopio sopimuksesta.
Varsinaisen työsopimuksen opiskelijan kanssa työnantaja tekee organisaationsa normaalin käytännön mukaisesti. Huomioitavaa on, että harjoittelija on aina palvelusuhteessa harjoittelupaikan tarjoajaan, ei siis tiedekuntaan tai yliopistoon. Palvelusuhteen laji on joko työ- tai virkasuhde, riippuen työnantajan käytännöistä. Palkattomassa harjoittelussa työsuhdetta ei muodostu, jolloin työsopimusta ei laadita.
RAHOITUS
Yhä useampi työnantaja on viime vuosina maksanut harjoittelijan palkan kokonaan (vuonna 2024 harjoittelijan minimipalkka on 1.399 €/kk). On olemassa myös tilanteita, joissa esimerkiksi yhdistyksellä tai yrityksellä ei ole mahdollista maksaa opiskelijalle palkkaa harjoittelusta. Tällöin harjoittelu voi olla myös palkaton.
Tiedekunnalla on käytettävissään määräraha opiskelijoiden harjoitteluun. Mikäli opiskelija hakee tiedekunnan rahoitusta, on harjoittelupaikan sitouduttava palkkamaan harjoittelija vähintään 2 kuukauden työsuhteeseen.
Jos harjoittelutuki myönnetään, työnantaja maksaa palkan harjoittelijalle normaalin käytäntönsä mukaisesti. Työnantaja laskuttaa tiedekuntaa jälkikäteen sovitun harjoittelutuen verran (vuonna 2024 maksimissaan 1.800 €).
Tarkempia ohjeita laskutuksesta sekä harjoittelijan palvelusuhteen ehdoista on harjoittelijakohtaisen sopimuksen liitteenä. Sopimus lähetetään työnantajalle harjoittelun varmistuessa.
HARJOITTELUJAKSON KESTO
Kahden kuukauden työelämäjakso voi sijoittua koko kalenterivuodelle (1.1.-31.12). Tarvittaessa jakson voi suorittaa myös esim. kahdessa osassa. Kahden kuukauden ylittävistä jaksoista työnantaja ja opiskelija sopivat keskenään. Tällöin on kyse normaalista työsuhteesta.
Harjoittelukuukauden katsotaan sisältävän 30 päivää. Tällöin harjoittelun loppupäiväksi merkitään alkamiskuukauden järjestysnumeroltaan vastaavaa päivää edeltävä päivä. Esimerkiksi, jos harjoittelu alkaa 15.3., ja harjoittelu kestää kaksi kuukautta, harjoittelun päättymispäiväksi merkitään 14.5, riippumatta siitä, mikä viikonpäivä tuolloin sattuu olemaan.
Harjoittelija noudattaa samaa työaikaa kuin muutkin samassa työyksikössä vastaavaa työtä tekevät. Esimerkiksi virastotyöaika on 36 tuntia ja 15 minuuttia tai viikkotyöaika määritellään kestoltaan olevan 38 tuntia ja 15 minuuttia. Harjoittelija ansaitsee kaksi lomapäivää jokaiselta täydeltä työkuukaudelta. Täydeksi työkuukaudeksi katsotaan ajanjakso, joka sisältää vähintään 14 työpäivää. Jos työnantaja on valtio, ei harjoittelijalle makseta lomakorvauksia, vaan lomapäivät on pidettävä lomana.
TYÖSSÄOPPIMINEN OMASSA TYÖPAIKASSA
Jakson onnistumisen takaamiseksi työelämäjakson suorituspaikaksi ei sovi paikka, jossa opiskelija on työsuhteessa. Poikkeuksena tähän on työnantajan suostumus nk. henkilökiertojärjestelyyn. Tällöin opiskelija sopii kirjallisesti työnantajan kanssa, että hän työskentelee työelämäjakson ajan eri yksikössä ja eri esimiehen alaisuudessa normaaliin työtehtäväänsä nähden.
Aikaisemmin suoritettua tai jo aloitettua työjaksoa ei hyväksytä opintokokonaisuuden osaksi.
Työelämäjaksoon sisältyvistä työtehtävistä ja niiden toteutuksesta opiskelija sopii ohjaajansa kanssa. Työnantajasta, olosuhteista ja opiskelijan lähtötilanteesta riippuen tehtävät voivat vaihdella. Harjoittelijan työnkuvaa on luontevinta kuvailla ohjaajan oman työnkuvan kautta. Opiskelijan huolellinen perehdyttäminen on suotavaa tehdä heti työelämäjakson alussa. Tämän jälkeen opiskelijan on helpompi keskittyä varsinaisiin työtehtäviin.
TYÖELÄMÄJAKSON ALUSSA
- työssäoppimisen suunnitelmaa tarkennetaan
- laaditaan työsopimus
- sovitaan ohjauskeskustelujen ajankohdista
- muut sovittavat asiat (työaika, tarvittavat työvälineet ym.)
- perehdytetään opiskelija työyhteisöön (viranhaltijoiden tapaaminen, työntekijäkokoukset)
- tutustutaan työtiloihin ja toimipisteisiin
OHJAAJAN TEHTÄVÄT
- Rakentaa sisäinen ja ulkoinen oppimisympäristö: luoda oppimista edistäviä työtilaisuuksia ja edistää oppimisilmapiiriä
- Rakentaa vuorovaikutussuhde: riittävä aika ja luottamuksellinen, turvallinen ilmapiiri
- Vaikuttaa oppimistehtävään: ohjaaja ottaa huomioon opiskelijan lähtötason ja aikaisemman kokemuksen
- Tukea ohjattavan kasvua ja kehitystä opittujen asioiden ja kokemusten työstämisellä
- Antaa palautetta, ohjaavaa arviointia ja tukea itsearviointia niin, että opiskelija tulee tietoiseksi oppimisestaan ja kykenee vaikuttamaan siihen
OHJAAJAN ARVIOINTI
Työelämäjakson ohjaaja antaa harjoittelijalle palautetta ja arvioi jakson onnistumista. Ohjaajan arvio perustuu opintojaksolle asetettuihin oppimistavoitteisiin, joista ohjaaja ja opiskelija sopivat jakson alussa. Arviointi tehdään tiedekunnan laatimalla arviointilomakkeella. Arviointilomakkeen yhteydessä on myös lisäohjeita arvioinnin laatimiseen.
Raportissaan opiskelija reflektoi ohjaajan arviointia sekä kuvaa omia kokemuksiaan harjoittelusta.
Lisäohjeita harjoittelun etenemisestä, opiskelijan ohjaamisesta ja arvioinnista tutustumalla yliopistojen ja urapalveluiden yhteistyöverkosto Aarresaaren: Antoisa harjoittelu. Opas harjoittelupaikoille -sivuilta. (myös eng).