Eteenpäin Suomen ev.lut. kirkon koulutuspolulla

  • Kirkko on koulutusmyönteinen työnantaja ja tarjoaa kaikille työntekijöilleen poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen.
  • Pastoraalikoulutuksella tarkoitetaan kaikkea sitä seurakuntatyöhön liittyvää koulutusta, mitä Suomen ev.lut. kirkossa järjestetään papeille/lehtoreille ja näihin virkoihin aikoville.
  • Pastoraalikoulutus on kokonaisvaltainen tapa hahmottaa papin/lehtorin ammatillista koulutusta, joka alkaa opiskeluaikana ja jatkuu työelämässä ja sen yksi osa on opintoihin sisältyvä työssä oppiminen seurakunnassa.
  • Tämän lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Helsingin yliopiston järjestämään opiskelijamentorointiin opiskelujen vaiheessa. Joissakin hiippakunnissa tarjotaan mahdollisuutta vihkimyksen jälkeiseen mentorointiin.

I Opiskeluaika

1. TyöELÄMÄJAKSO SEURAKUNNASSA (7 op)

  • Työelämäjakso seurakunnassa on osa teologian maisterin tutkintoon kuuluvia työelämäopintoja (20 op).
  • Jakso tarkoittaa kuuden viikon mittaista päätoimista työtä seurakuntapapin työtehtävissä (pois lukien tehtävät, joihin edellytetään pappisvirkaa).
  • Jakson sisältö suunnitellaan seurakunnassa yhteistyössä opiskelijan kanssa. Opiskelijan ohjaukseen nimetty ohjaaja sovittaa työsuunnitelmassa yhteen opintojakson tavoitteet ja vaatimukset, opiskelijan tavoitteet osaamisen kehittymiseksi sekä seurakunnan tarjoamat mahdollisuudet.
  • Kirkon koulutuskeskus järjestää työssäoppimisjakson ohjaajien koulutuksen vuosittain (loka/marraskuu) yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa, ks. tarkemmin kirkon henkilöstökoulutuskalenteri sakasti.evl.fi/koulutus

2. KiTOS-SEMINAARI

  • KiTOS-seminaariin osallistuminen kuuluu siihen vaiheeseen jolloin opinnot ovat edenneet seurakuntaharjoitteluun/työssäoppimisjaksoon.
  • ovat hiippakuntien järjestämiä yhden tai kahden päivän pituisia Kirkon Työhön Opiskelevien Seminaareja. Kohderyhmänä ovat kirkon työhön kelpoistavien tutkintojen opiskelijat yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
  • KiTOS-seminaarien teemat liittyvät kirkkoon ja hengelliseen työhön, kirkkoon työpaikkana sekä visioihin siitä, mihin suuntaan kirkon työ on kehittymässä. Seminaareissa keskustellaan myös hakeutumista kirkon työhön.
  • Ks. lisää KiTOS-seminaarista sakasti.evl.fi/koulutus > pastoraalikoulutus (linkki http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp2?open&cid=Content4EBDE4

3. Psykologinen soveltuvuustutkimus ja Papin työn reflektointipäivä

  • Kirkko edellyttää pappisvirkaan vihittävältä todistusta osallistumisesta psykologiseen soveltuvuustutkimukseen. Tutkimus toteutetaan seurakunnassa tapahtuneen työssäoppimisen jälkeen. Tutkimuksen toteuttajana on tällä hetkellä Psykologitiimi Päämäärä.
  • Opiskelijan on ilmoittauduttava tutkimukseen 28.2. mennessä kirkon verkkopalvelussa Sakastissa. Ilmoittautumislomake ja lisätietoja http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content47CA1D: sakasti.evl.fi > koulutus > pastoraalikoulutus > soveltuvuustutkimus
  • Tutkimuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle
    • mahdollisuus arvioida soveltuvuutta papin työhön työpsykologisista lähtökohdista,
    • välineitä itsetuntemuksen syventämiseen, persoonalliseen kasvuun ja itseohjautuvuuteen ammatillisessa kehittymisessä ja
    • aineksia papin työn pohdintaan omalla kohdalla.
  • Soveltuvuustutkimuksen tarkoituksena on selvittää opiskelijalle, mikä on hänen työpsykologinen soveltuvuutensa tutkimushetkellä suhteessa papin työn vaatimuksiin ja antaa aineksia omien kehittämishaasteiden ja edellytysten työstämiseen.
  • Opiskelija saa tutkimuksesta tutkimustuloksen kahtena asiakirjana, palauteraporttina ja osallistumistodistuksena. Tulokset lähetetään vain opiskelijalle. Tutkimustulokset on tarkoitettu omien ammatillisten vahvuuksien ja kehittämisalueitten työstämisen avuksi. Osallistumistodistus liitetään myöhemmin pappisvihkimyksen hakemusasiakirjoihin.
  • Soveltuvuustutkimuksen tulosta ja sen nostamia kysymyksiä kirkon työssä pohditaan tutkimuskokonaisuuteen kuuluvissa Papin työn reflektointipäivissä, jotka järjestetään opiskelupaikkakunnilla.

II Työelämä ja pastoraalitutkinto

4. Pastoraalitutkinnon alku: ordinaatiovalmennus ja perehdyttäminen

  • Tutkinnon suorittaminen käynnistyy tuomiokapitulin järjestämän ordinaatiovalmennuksen aikana. Silloin myös sovitaan perehdyttämisestä ja laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS).
  • Ordinaatiovalmennusta seuraa työhön perehdyttäminen seurakunnassa, joka on seurakunnan nimeämän perehdyttäjän johdolla tapahtuva ohjattu prosessi. Siinä työuraansa aloittava pappi tutustuu työhönsä, työympäristöönsä ja työyhteisöönsä. Tavoitteena on pappisidentiteetin vahvistaminen ja edellytysten luominen ammattitaidon jatkuvalle kehittämiselle.

5. Pastoraalitutkinto (40 op)

  • Pastoraalitutkinto on työuran alkuvaiheeseen papeille suunniteltu tutkinto, jonka tavoitteena on syventää niitä tietoja ja kehittää niitä taitoja, joita pappi tarvitsee kirkon työssä.
  • Pastoraalitutkinto edellytetään kirkkoherran tai kappalaisen virkaa hakevalta papilta (KJ 6:18–20).
  • Pastoraalitutkinto jakautuu kolmeen osaan: tuomiokapitulin järjestämään ordinaatiovalmennukseen ennen pappisvihkimystä (3 op), paikallisseurakunnassa toteutuvaan työhön perehdyttämiseen sekä kahdeksaan opintokokonaisuuteen.
  • Opintokokonaisuuksia järjestetään sekä tuomiokapituleissa (2) että Kirkon koulutuskeskuksessa (6). Tutkintotodistuksen antaa tuomiokapituli.
  • Pastoraalitutkinnon suorittamiseen kuluu keskimäärin noin 3-4 vuotta
  • Ks. lisää sakasti.evl.fi/koulutus > pastoraalikoulutus > pastoraalitutkinto ja esite (linkki Kirkon Koulutuskeskuksen esitteisiin)

6. Seurakuntatyön johtamisen tutkinto (6 op)

    • Vaaditaan kirkkoherran viran hakijoilta (KJ 6:18).
    • Seurakuntatyön johtamisen tutkinto antaa papeille lisäpätevyyttä toimia myös muissa kirkon johtamis- ja esimiestehtävissä, esimerkiksi seurakuntien aluekappalaisena.
    • Tutkintotodistuksen antaa tuomiokapituli.

7. Ylempi pastoraalitutkinto (80 op)

  • Ylemmän pastoraalitutkinnon tavoitteena on perehdyttää syvällisesti teologiaan ja sen soveltamiseen kirkon toiminnassa, johtamiseen kirkossa sekä kirkon hallintoon ja järjestysmuotoon. Tutkinto antaa siten valmiuksia, joita tarvitaan erityisesti tuomiorovastin, pappisasessorin ja hiippakuntadekaanin tehtävissä. Koulutuksesta on hyötyä myös muissa kirkon vaativissa hallinto-, johtamis- ja asiantuntijatehtävissä
  • Tutkinnon suorittamisen edellytyksenä on pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto tai muutoin hankittu kelpoisuus hakea kirkkoherran virkaa. Opinto-oikeutta haetaan tuomiokapitulista.
  • Opintokokonaisuuksia suoritetaan sekä Kirkon koulutuskeskuksessa että tuomiokapituleissa. Opintosuunnitelmassa otetaan huomioon mahdolliset aikaisemmat opinnot. Esimerkiksi teologinen jatkotutkinto (TL/TT) korvaa yleensä tutkinnon sisältämät teologiset opinnot ja tutkielman.
  • Tutkintotodistuksen antaa tuomiokapituli.
  • Ks. tarkemmin sakasti.evl.fi/koulutus > pastoraalikoulutus > ylempi pastoraalitutkinto ja esite

linkki KK:n esitteisiin http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp3?open&cid=Content2EC09E

8. Koulutus työuran myöhemmissä vaiheissa

  • Kirkon työ ja toimintaympäristö ovat jatkuvassa muutoksessa ja sen vuoksi ammattitaitoa on jatkuvasti päivitettävä ja kehitettävä. Kirkon työntekijän onkin tarpeellista osallistua osaamista ja ammattitaitoa laajentavaan ja syventävään koulutukseen koko työuran ajan.
  • Kirkon koulutuskeskus ja muut Kirkkohallituksen yksiköt sekä tuomiokapitulit tarjoavat runsaasti papeille soveltuvaa täydennyskoulutusta. Esimerkiksi kirkon järjestämät erityiskoulutukset ja niiden moduulit soveltuvat hyvin ylemmän pastoraalitutkinnon opinnoiksi. Lisätietoja kirkon tarjoamasta täydennyskoulutuksesta on vuosittain julkaistavassa Kirkon henkilöstökoulutuskalenterissa ks. sakasti.evl.fi/koulutus.
  • Myös työnohjaus soveltuu hyvin seurakuntatyötä tekevän papin osaamisen kehittämiseen.