Kolmannella kurssikerralla opeteltiin ensin yhdistämään alueita yhdeksi, liittämään taulukkomuotoista dataa QGISiin ja näin visualisoimaan sitä sekä laskemaan pisteiden ja pienempien polygonien määrää polygonissa eli esimerkiksi valtion alueella. Näitä tehtiin Afrikan kartalla. Harjoitustehtävässä opittua sovellettiin Suomen valuma-alueisiin.
Viikkotehtävä kehottaa pohtimaan käyttömahdollisuuksia erilaisille saatavilla oleville lisämuuttujille tunnilla käytetyille tasoille. Tunnilla käsiteltiin konflikteja, timanttikaivoksia, sekä öljykenttiä laskien konflikteja vuodessa valtioittain ja pohtien konfliktien määrän suhdetta kunkin valtion timanttikaivosten ja öljykenttien määrään. Näistä ei vielä mitään suoria johtopäätöksiä pystynyt vetämään, mutta lisämuuttujat täsmentäisivät tietoa tarpeeksi, jolloin johtopäätökset voisivat olla vedettävissä.
Kurssikerralla käytetyissä muuttujissa konflikteista annettiin vain pistemainen sijainti ja tapahtumisvuosi. Tämä jätti auki kunkin konfliktin todellista laajuutta sekä ajallisesti, että tilallisesti. Lisämuuttujien avulla pystyttäisiin erottelemaan helpommin konflikteja toisistaan, kun tiedetään niiden kesto ja sijoittumisalue.
Näillä tiedoilla, sekä uusilla muuttujilla olisi helpompi myös analysoida konfliktien suhdetta timanttikaivoksiin ja öljykenttiin, esimerkiksi jos värittää ne eri väreillä tuottavuuden mukaan, niin saisi eroteltua eniten tuottavat timanttikaivokset ja öljykentät tarkastellakseen konfliktien sijaintia niihin.
Öljykenttien ja timanttikaivosten löytymis- ja hyödyntämisen aloitusvuosia voisi myös visualisoida kartalle, vaikka eri symbolein. Jos saman tekisi konflikteille, voisi erottaa kartalta samalla alueella, mutta eri aikaan olleet konfliktit, jotka ei välttämättä liity toisiinsa.
Internetkäyttäjien määrää eri vuosina voisi olla mielenkiintoista seurata suhteessa muihin vuosilukuihin, jotka tässä tapauksessa tiedetään. Internetin käyttäjien määrä väestöstä kertoo jollain tavalla elämäntasosta, joka riippuu muun muassa konflikteista ja rikkauksista.
Kurssikerran toisessa tehtävässä tarkasteltiin Suomen alueen valuma-alueita ja niiden tulvariskiä. Tehtävänä oli liittää taulukkoja valmiiseen projektitiedostoon ja sitten tehdä koropleettikartta kuvaten valuma-alueiden tulvaindeksiä. Kartalle tuli liittää myös histogrammit kuvaamaan alueiden järvisyysprosenttia, mutta siihen ei annettu selkeitä ohjeita, joten histogrammeistani tuli vähän epämääräisiä. Ne sijoittuvat kyllä valuma-alueille, mutta ovat kaikki saman mittaisia ja näköisiä: kaksi kärjellään seisovaa neliötä, joita yhdistää viiva, jonka paksuus ei muutu vaikka kuinka yrittäisi muokata. Kartasta tuli muuten oikein hyvän näköinen, jos ei lasketa sitä, että tiedostossa oli alun perin jo Suomea ympäröivät alueet, meret ja mantereet, kaikki samalla värillä. Laitoin ne suoraan valkoisiksi, ettei yksikään manner olisi sininen saatika meri vihreä.
Histogrammiongelmaan löytyi vastaus muiden blogeista. Liisa oli keksinyt räpläillä rendering-valikkoa pylväiden esiin tuomiseksi. Moni oli tehnyt ympyrädiagrammeja, jotka ehkä visualisoivat selkeämmin järvisyyttä, mutta minulla eivät ne suostuneet kuitenkaan toimimaan, joten tyydyin pylväisiin.
Koropleettikartalle pistin tulvaindeksiä kuvaamaan eri tummuiset sinivihreän sävyt. Suurin osa Suomesta on vaaleinta sävyä. Rannikkoalueilla Pohjanmaalla ja Turun alueen sekä Suomenlahden rannoilla valuma-alueet ovat paljon pienempiä ja niissä on suurempi tulvaindeksi. Seassa on sielläkin muutamia alueita, joilla indeksi on pieni. Suurin indeksi erottuu kartalta, koska se on vain Aurajoen valuma-alueella (Kuva 1).
Kuva 1. Suomen valuma-alueiden ominaisuuksia
Rannikoiden suuret tulvaindeksit voivat johtua siitä, että veden virtaama on suurempi joen lähestyessä laskupaikkaa. Tällöin joet ovat ”täydempiä” ja tulvivat helpommin. Myös rakennetuilla alueilla, esimerkiksi kaupungeissa, joita on paljon rannikoilla, maa imee huonommin vettä, jolloin syntyy tulvia. Kaupunki-ilmastossa myös sataa enemmän. Sisämaassa on myös enemmän vettä ”sitovia” järviä, kuten järvisyyshistogrammit osoittavat. Tulvaindeksi on selkeästi suurempi vähäjärvisimmillä alueilla.
Viittaukset: Liisa Ahokaksen blogi: https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/2021/02/05/50-shades-of-blue/ (viitattu 26.3.)