Helsingin yliopisto
MAA202-kurssin ensimmäinen harjoituskerta, sen tehtävät ja blogikirjoitus
Maantieteen menetelmät -kurssin ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS-ohjelman käyttöön tuottamalla omia karttavisualisointeja valmiiden aineistojen pohjalta. Olen saanut aikaisempaa kosketusta ohjelmaan Johdatus geoinformatiikkaan maantieteessä -kurssilta, minkä vuoksi QGIS:n ulkoasu oli minulle jokseenkin tuttu ennaltaan. Silti karttoja laatiessa kävi pian ilmi, että itse ohjelman käyttö on päässyt unohtumaan hyvin nopeasti, ja uutta opeteltavaa tulisi olemaan paljon.
Kurssikerran harjoituksen toimenpiteissä opin tuomaan karttapohjalle tietoa taulukkopohjaisesta aineistosta sekä luokittelemaan ja visualisoimaan sitä itselleni mieluisalla tavalla. Valmista lopputulosta varten kartalle lisätyt pohjoisnuoli, mittakaava ja legenda olivat minulle ennaltaan tuttuja toimenpiteitä, mutta opin lisää niiden ulkomuodon muokkaamisesta. Uskon erityisesti harjoituksen aikana tarkasteltujen työkalurivien asetusten läpikäymisen olleen hyödyllistä tulevaisuutta varten, sillä ne sisältävät paljon ohjelman helppokäyttöisyyden kannalta oleellisia asetuksia.
Tuotin oman karttani kurssikansiosta löytyvän karttapohjan ja aineiston pohjalta. Tarkoituksenani oli yrittää korkeamman vaikeustason tehtävää, jossa ohjelmaan tuodaan jokin oma aineisto netistä, mutta parin YouTube-videon ja kirjallisen ohjeen jälkeen en saanut valitsemiani Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut -CSV-aineistoja avautumaan. Oletan, että aineistot eivät olleet kuntapohjaan sopivia, mutta toivon voivani kokeilla myöhemmin kurssilla ulkopuolisten aineistojen tuomista ohjelmaan halutulla tavalla uudestaan.
Omaa karttaani varten (kuva 1) valitsin tarkasteltavaksi muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden väestöstä kunnittain prosentteina. Lisäsin karttaan tarvittavat karttaelementit ja onnistuin mielestäni visualisoinnissa hyvin, mutta olisin voinut yrittää tehdä luokkajakoja manuaalisesti, jotta kartta ei näyttäisi niin tyhjältä suuren osan kunnista kattavan alimman luokan vuoksi.
Kuva 1. Luomani kartta ruotsinkielisten osuudesta väestöstä kunnittain prosentteina.
Kartalta voidaan päätellä ruotsinkielisten sijoittuvan Suomessa enimmäkseen rannikkoseuduille. Tietyissä kunnissa ruotsinkieliset ovat myös enemmistöä. Suurimmalta osalta ruotsinkielisten osuus suomalaisissa kunnissa on kuitenkin hyvin pientä ja kuuluu välille 0-12 % väestöstä. Uskon kartan kertovan olevan helppolukuinen ja väittäisin sitä tarkastelevan aihetta tuntemattoman lukijan päätyvän kanssani samaan tulokseen kartan esittämästä ilmiöstä.
Samasta aineistosta kartan teki myös Susanne Rautamo, ja hänen tuotoksensa on hyvin samanlainen kuin omani samoista luokkarajoista johtuen [1]. Kiinnitin erityisesti huomioni hänen tekemäänsä tiiviimpään asetteluun, jossa legenda sijaitsi kuvan vasemmassa reunassa ja pohjoisnuoli oikeassa alareunassa. Vaikka asettelulla ei tässä tapauksessa ollut suurta merkitystä käytettävissä olevan tilan takia, voisin ottaa sen tulevaisuudessa tarkemmin huomioon.
Suurimpana haasteena kartan tuottamisessa oli, että tein tehtävän lähes viikko kurssikerran jälkeen, minkä vuoksi jouduin lukemaan ohjeita uudelleen hyvin tarkasti muistaakseni tarvittavat toimenpiteet. Törmäsin erityisen suureen esteeseen aineiston tietojen esittämisessä, sillä en huomannut pitkästä vaakasuuntaisesta palkista johtuen ”Value”-rivin sisältävän pudotusvalikon (kuva 2). Käytin paljon aikaa ohjelmiston tarkasteluun virhettäni etsiessä, mutta koin sen myös hyödylliseksi tässä vaiheessa kurssia, sillä ohjelmistoon tutustuminen on vain eduksi. Muistin lopulta onneksi maininnan samaisesta ongelmasta kurssikerralta, jolloin löysin ratkaisun ongelmaani.
Kuva 2. Pitkä vaakasuuntainen valikko ”Value”-rivillä sisältää tiedon tarkasteltavasta muuttujasta.
Lähteet:
[1] Rautamo, S. Ensimmäisen kurssikerran harjoitus ja tehtävä. (Viitattu 24.1.2023).
url: https://blogs.helsinki.fi/rautamos/2023/01/20/ensimmaisen-kurssikerran-harjoitus-ja-tehtava/