Kurssin toinen harjoituskerta

MAA202-kurssin toinen harjoituskerta, sen tehtävät ja blogikirjoitus

Maantieteen menetelmät -kurssin toisella kurssikerralla jatkettiin QGIS-ohjelman parissa työskentelyä. Viikon tehtävissä tutustuimme WFS-palveluihin, teimme lisää karttoja ja harjoittelimme niiden visualisointia sekä tutkimme eri projektioiden vaikutusta tarkasteltavan kohteen tietoihin. Osa tehtäviin käytetyistä työkaluista oli minulle jo ennaltaan tuttuja, ja ohjelma käy kerta kerralta tutummaksi sitä enemmän käytettäessä.

Projektioiden välisiä eroja pääsi vertailemaan ohjelmassa nopeasti, sillä QGIS-mahdollistaa niiden vaihtamisen lennosta. Erot ilmenivät mittaustuloksista (taulukko 1), kun piirsin Suomen kartalle itä-länsi-suuntaisen viivan sekä kolmionmuotoisen ”hatun” Suomen pohjoisosaan ja vertasin niiden arvoja eri projektioissa EPSG:3067-projektioon.

Taulukko 1.  Vertailuja eri projektioiden välillä Suomen kartalle piiretyn viivan ja ”hatun” suhteen.

Harjoituksesta kävi selväksi oikean projektion valitsemisen tärkeys kartta-aineistojen kanssa työskennellessä, sillä esimerkiksi Mercatorin projektioon piirretty kuvio oli pinta-alaltaan yli 8-kertainen aluetta tarkemmin kuvaavaan EPSG:3067-projektioon verrattuna. Kaikilla muillakin tarkastelemillani projektioilla erot olivat merkittäviä joko viivan pituuden tai pinta-alan tai molempien suhteen.

Pääsimme tuomaan QGIS-ohjelmaan aineistoja WFS-palveluiden avulla, mikä oli minulle uutta ja mielenkiintoista, sillä WFS:n avulla ohjelmassa voi avata lukuisia aineistoja hyvin yksinkertaisesti. Laskin Suomen pinta-alan tuomieni tietojen avulla eri projektioita käyttäen ja muodostin tuloksista visualisoinnin, jossa hyödynsin edellisellä kerralla oppimiani työkaluja. Karttapohjalla toteutettujen visualisointien (kuvat 1-3) tarkoituksena on esittää myös taulukossa 1 esiintyviä tietoja helppolukuisessa muodossa sekä antaa käsitys siitä, millä tavoin eri projektiot vääristävät pinta-aloja.

Kuva 1. Mercatorin projektion pinta-ala suhteessa EPSG:3067-projektioon.

Kuva 2. Aitoffin projektion pinta-ala suhteessa EPSG:3067-projektioon. 

Kuva 3. Gallin projektion pinta-ala suhteessa EPSG:3067-projektioon.

Alueelliset erot projektioiden muodostamissa vääristymissä näkyvät vertailemalla luokkien sijoittumista Suomen kartalla. Aitoffin projektiossa EPSG:3067-projektioon verrattuna voidaan nähdä luokkien kulkevan luode-kaakko-suunnassa maan halki. Pienintä vääristymää kuvaava sininen luokka on pieni muista projektioista tehtyihin vastaaviin visualisointeihin verrattuna ja eniten vääristyneen luokan pinta-ala on hyvin suuri.

Pyrin tarkastelemaan itselleni entuudestaan tuttuja projektioita tehtäviä tehdessäni, minkä vuoksi kaikissa kartoissa esiintyy melko samantyylinen kuvio, jossa vääristymät pääpiirteisesti kasvavat pohjoiseen mennessä. Tein tämän huomion lukiessani Vilma Valton blogikirjoitusta ja tarkastelemalla hänen tekemäänsä TM35 ja Magna Sirgas -projektioita vertailevaa karttaa, jossa vääristymien sijoittuminen ei noudata lainkaan vastaavanlaista kaavaa. Karttaa oli hyvin mielenkiintoista tarkastella, ja Valton sanoin se ”näytti kartan hyvin oudosta kulmasta; sivuttain ja vaakatasossa kallistuneena.”[1] Ehkä seuraavalla kerralla löydän mielenkiintoisempia visualisointeja tuottavia aineistoja, projektioita tai muuta tutkittavaa, kun esteenä ei ole QGIS:n hieman pelottavalta tuntuva, liian suurta valinnanvaraa tarjoava pitkä lista projektioita.

 

Lähteet:

[1] Valto, V.  2. Suotuisa päivä QGIS:n kannalta. (Viitattu 31.1.2023)

url: https://blogs.helsinki.fi/vvalto/2023/01/30/2-suotuisa-paiva-qgisn-kannalta/