Islamin opetus Suomessa

Kuvassa lukee "islamin opetus koulussa".Teksti: Niina Putkonen, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Julkaisuvuosi: 2023

Viitetiedot: Putkonen, Niina. (2023). Koulun katsomusopetus Suomessa: Islamin opetus koulussa. Verkkosivut: https://blogs.helsinki.fi/tutkimus-islamin-uskonnon-opetuksesta/islamin-opetus-suomessa/. Viitattu: [päivämäärä].

Koulun katsomusopetus Suomessa: Islamin opetus koulussa

Koulun uskonnonopetus on oman uskonnon opetusta

Koulun katsomusaineita ovat uskonto ja elämänkatsomustieto. Suomessa koulun katsomusaineiden opetus perustuu vuoden 2003 uskonnonvapauslain mukaisesti positiiviseen uskonnonvapauteen: lapsella on oikeus saada oman uskontonsa tai katsomuksensa mukaista opetusta.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen järjestämisestä säädetään perusopetuslaissa. Muslimitaustaisella oppilaalla on monta tapaa osallistua koulun katsomusopetukseen. Huoltajalla on keskeinen rooli lapsen katsomusopetuksen valinnassa.

Jos lapsi kuuluu johonkin Suomessa rekisteröityyn islamilaiseen yhdyskuntaan, huoltaja voi

  • pyytää lapselle islamin opetusta
  • pyytää lapselle elämänkatsomustiedon opetusta
  • ilmoittaa, että lapsi osallistuu enemmistön uskonnon opetukseen. Enemmistön uskonnon opetus tarkoittaa useimmiten evankelisluterilaisen uskonnon opetusta.

Jos huoltaja ei pyydä lapselle oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta, eikä ole ilmoittanut tämän osallistumisesta enemmistön uskonnon opetukseen, koulu järjestää lapselle katsomusaineiden opetuksen tilalla muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Koulun muun opetuksen tai ohjatun toiminnan sijaan lapsi voi myös osallistua oman uskonnollisen yhdyskuntansa opetukseen, jos huoltaja pyytää sitä. Koulun ulkopuolisesta opetuksesta ei saa arvosanaa todistukseen.

Jos lapsi ei kuulu mihinkään Suomessa rekisteröityyn islamilaiseen yhdyskuntaan, hän opiskelee elämänkatsomustietoa. Huoltaja voi myös pyytää lapselle islamin opetusta kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella. Huoltajan ilmoituksella lapsi voi vaihtoehtoisesti käydä enemmistön uskonnon tunneilla. Koulu järjestää lapselle katsomusaineiden opetuksen sijaan muuta opetusta tai ohjattua toimintaa silloin, jos elämänkatsomustiedon opetusta ei ole tarjolla, eikä lapsi osallistu koulun islamin opetukseen tai enemmistön uskonnon opetukseen.

Uskonto on yleissivistävä oppiaine

Uskonto on yleissivistävä oppiaine. Uskonnon opiskelu koulussa antaa tietoa omasta uskonnosta sekä muista uskonnoista ja katsomuksista. Opetus tukee myös lapsen omaa katsomuksellista pohdintaa. Uskonnon opetuksessa opitaan tietojen lisäksi taitoja. Niitä ovat esimerkiksi dialogi- ja vuorovaikutustaidot.

Opetus on uskonnollisesti tunnustuksetonta. Tunnustukseton opetus tarkoittaa sitä, että koulun uskonnonopetuksen tarkoitus ei ole vahvistaa lapsen tai nuoren henkilökohtaista sitoutumista mihinkään uskontoon tai katsomukseen. Lasten uskonnollinen kasvatus kuuluu kodeille.

Uskonnon opetukseen ei sisälly uskonnon harjoittamista, esimerkiksi rukoilemista. Opetuksessa voidaan kuitenkin tutustua uskonnon harjoittamisen muotoihin ja tapoihin. Silloin se on osa uskonnon tuntemusta. Esimerkiksi vierailu moskeijassa tai muussa uskonnollisessa rakennuksessa tai tutustuminen rukouksiin ja uskonnollisiin toimituksiin ilman uskonnon harjoittamista voivat olla osa koulun uskonnonopetusta.

Opetussuunnitelma ohjaa peruskoulun kaikkea opetusta. Opetussuunnitelmassa kerrotaan uskonto-oppiaineen sisällöistä ja opetuksen tavoitteista. Opetushallitus laatii valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, joiden pohjalta kunnat ja koulut tekevät omat opetussuunnitelmansa. Koulun opetussuunnitelmaan voi tutustua esimerkiksi koulun verkkosivuilla.

Uskonnon opettajan ei tarvitse kuulua mihinkään tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Esimerkiksi islamin aineenopettaja on muodollisesti kelpoinen, kun hän on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, opettajan pedagogiset opinnot sekä aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen eli islamin opinnot.

Islam on yksi uskonto-oppiaineen oppimääristä

Uskonto-oppiaineella on eri oppimääriä. Uskonnon oppimääriä ovat esimerkiksi islam, evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto ja juutalainen uskonto. Kaikilla uskonnon oppimäärillä on yhteiset opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet, jotka kerrotaan opetussuunnitelmassa. Keskeiset sisältöalueet ovat

  • suhde omaan uskontoon
  • uskontojen maailma
  • hyvä elämä.

Opetussuunnitelmassa on lisäksi tarkentavat kuvaukset uskonnon eri oppimäärien sisällöistä. Ne kertovat, mikä on keskeinen opiskeltava sisältö kunkin uskonnon oppimäärän näkökulmasta.

Vuosiluokilla 3–6 islamin opetuksessa perehdytään esimerkiksi Koraaniin, perimätietoon ja islamin opilliseen perustaan (S1 Suhde omaan uskontoon). Keskeisiä sisältöjä ovat myös juutalaisuus, kristinusko ja islam, ja islamin tunneilla tutustutaan näitä uskontoja yhdistäviin profeettoihin, pyhiin paikkoihin ja pyhiin kirjoituksiin (S2 Uskontojen maailma). Lisäksi opiskellaan islamilaisen etiikan perusteita ja elämän arvoja (S3 Hyvä elämä). Perusopetuksen opetussuunnitelmassa kerrotaan islamin keskeisistä opiskeltavista sisällöistä myös vuosiluokilla 1–2 ja 7–9.

Peruskoulun islamin tunneilla käyvien lasten ja nuorten määrä on kasvanut runsaasti viime vuosina. Koulun islamin tunneille osallistuu muslimioppilaita monenlaisista kieli-, kulttuuri- ja katsomustaustoista ja islamin tulkintaperinteistä, esimerkiksi sunni- ja shiiayhteisöistä. Islamin opettajat opettavat islamin uskontoa usein viikon, tai jopa saman päivän, aikana monessa eri koulussa. Koulut hankkivat opetuksessa tarvittavan oppimateriaalin. Islamin opettajat valmistavat opetusmateriaalia myös itse. Salam – islamin polku on Opetushallituksen julkaisema oppikirjasarja islamin opetukseen peruskoulussa.

Lue teksti

ruotsiksi (på svenska)

englanniksi (in English)

arabiaksi (العربية)

somaliksi (af soomaali) (sisältöä tulossa)

persiaksi (فارسی) (sisältöä tulossa)

Lähteet

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet.

Opetushallitus (2022a). Katsomusaineiden opetuksen järjestäminen. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/katsomusaineiden-opetuksen-jarjestaminen.

Opetushallitus (2022b). Ohje perusopetuksen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä esiopetuksen katsomuskasvatuksen järjestämisestä sekä yhteisistä juhlista ja uskonnollisista tilaisuuksista esi- ja perusopetuksessa. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/ohje-perusopetuksen-uskonnon-ja-elamankatsomustiedon-opetuksen-seka.

Perusopetuslaki (628 / 1998). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628.

Salmenkivi, Eero & Åhs, Vesa (2022). Selvitys katsomusaineiden opetuksen nykytilasta ja uudistamistarpeista. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164015.