Propagandaa kirjaston kätköistä

Toukokuussa avautui British Libraryn uusi kesänäyttely Propaganda: Power and Persuasion, joka jatkuu kirjaston alakerran näyttelytilassa syyskuun puoliväliin asti.  Kyseessä on varsin kattava propagandan esittely muinaisista ajoista alkaen miltei nykyhetkeen asti, joskin näyttelyn pääpaino on ensimmäisen maailmansodan ja sen jälkeisessä ajassa. Erityisesti keskitytään maailmansotiin, joiden aikana propaganda sai alkuperäisestä merkityksestään poiketen hyvin negatiivisen sävyn. Näyttelyn yhteyteen on kirjaston sivustolle perustettu myös propagandablogi, joka valaisee näyttelyn yleisössä herättämiä  ajatuksia:

http://britishlibrary.typepad.co.uk/socialscience/propaganda/

 

Näyttelytilan ovella kävijän johdattaa propagandan maailmaan 1900-luvun alkuun sijoittuva filminpätkä, jossa vanhempi mieshenkilö kertoo propagandasta ja sen merkityksestä ja käytöstä nuorelle oppipojalleen. Varsinaisessa näyttelyssä propagandan historiasta sekä sen ymmärtämisestä historiassa ja nykyajassa kertovat useat haastatteluihin pohjautuvat videot, joissa esiintyy useita eri henkilöitä, myös näyttelyn suunnittelija, Kentin yliopiston historian professori David Welch.  Haastateltavat muistuttavat siitä, ettei propaganda ole itsessään hyvää tai pahaa, kaikki riippuu sen käytöstä. Myös propagandan määrittelemisen vaikeus tulee esiin, joskaan en pitänyt Welchin tekemää eroa kasvatuksen ja mainonnan ja toisaalta propagandan välillä kovin onnistuneena. Hänen mukaansa propagandan erottaa kasvatuksesta ja mainonnasta se, että ensinmainittu on tietoista vaikuttamista ja pyrkimystä saada kohdeyleisö käyttäytymään halutulla tavalla. Kuitenkin sekä kasvatuksessa että mainonnassa pyritään ohjaamaan kohteiden toimintaa, esimerkiksi mainonnan tarkoituksena on saada tuote myytyä. Termin määrittely hakee siis vielä lopullista muotoaan.

 

Joka tapauksessa näyttelyaineisto on kattava ja koostuu sekä videoista, kirjoista, musiikkinäytteistä, kuva-aineistosta että esineistä. Koska sota-aikoja käsitellään runsaasti, Imperal War Museumin kokoelmia on myös hyödynnetty melko tavalla.  Näyttely pyrkii osoittamaan, että mitä tahansa välinettä voidaan käyttää propagandatarkoituksessa. Esimerkkejä löytyy niin eri maiden kansallislauluista kuin Australialaisten viinien erinomaisuuden mainonnasta, jonka tarkoituksena lienee ollut imperiumin vahvistaminen. Myös urheilu on toiminut merkittävänä propagandan välikappaleena.  Sen avulla on pönkitetty kansallistunnetta ja olympiaboikottien avulla on otettu kantaa joidenkin valtioiden ei-toivottuun toimintaan. Sota-aikana kotirintaman vahvistaminen oli oleellista ja sen vuoksi näyttelyssä on esillä lukuisa määrä aineistoa, jossa korostetaan naisten työssäkäynnin välttämättömyyttä, vihannesten ja juuresten kasvattamisen tärkeyttä ja suojautumista kaasunaamarein ja muin välinein. Kylmän sodan aikaisesta propagandasta kertovat vihkoset, joissa neuvotaan, kuinka suojaudutaan ydinpommin vaikutuksilta ja millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä on syytä suorittaa, mikäli pommiuhka näyttää todennäköiseltä.  Kiinnostavia olivat myös kuvat, joissa oli analysoitu esimerkiksi henkilöiden asentojen, kuvassa esiintyvien esineiden ja vaatteiden  sanomaa. Yhdessä tällaisessa kuvassa Napoleon seisoi kärpännahkaviitta yllään, kruunu päässään ja muut keisarin epiteetit käsissään ja vierellään tummanpuhuvaa taustaa vasten. Viimeisimpänä teemana näyttelyyn oli otettu terveys ja siihen liittyvä moninainen propaganda, joka on tuttua nykypäivänäkin erilaisista tiedotusvälineistä.

 

Näyttelyn oheismateriaali oli poikkeuksellisen suuri.  Siihen sisältyi näyttelyluettelo, mutta myös monia muita propagandaan liittyviä julkaisuja, muun muassa suuria kuvateoksia kiinalaisista, pohjoiskorealaisista ja venäläisistä propagandajulisteista. Useista propagandalehtisistä oli otettu näköispainoksia ja luonnollisesti näyttelyssä esiin tulevia teemoja ja kuvia oli hyödynnetty niin t-paidoissa kuin korteissakin. Propaganda ei suinkaan ollut suunnattu vain aikuisille vaan myös lapsille. Yksi mieleenpainuvimmista oheistuotteista oli vuonna 1899 lapsille kirjoitettu ABC for Baby Patriots, jossa jokaisen kirjaimen kohdalla esiintyy nationalistinen runonpätkä.  Britannian merten herruudesta ja kolonialismista kertovat seuraavat nimikkoriimit:

O is the Ocean, Where none but a fool, Would ever dare question, Our title to rule

ja

I is for India, Our land in the East, Where everyone goes, To shoot tigers, and feast.

 

Sota-aika oli näyttävästi esillä myös Leicesterin sosiaalihistoriallisessa museossa, jonka yläkerrassa esiteltiin kaupungin oloja sodan aikana kotirintaman näkökulmasta ja yhtäältä kaupungin miehistä koostuneen rykmentin toimintaa rintamalla. Leicesterissä törmäsimme myös Englannin kolmanneksi vanhimpaan julkiseen kirjastoon, joka juonsi juurensa 1600-luvulta. Kirjasto sijaitsi vanhassa kiltatalossa ja sisälsi muun muassa runsaasti teologisesti kiinnostavaa kirjallisuutta.

Leicesterin kaupungin vanhassa kiltatalossa oleva kirjasto.

Leicesterin kaupungin vanhassa kiltatalossa oleva kirjasto.

 

Kiltatalon kellari  toimi aikanaan myös kaupungin vankilana. Sellien esittely avasi näkökulmia monenrikoksiin syyllistyneen 1800-luvun leicesteriläisen elämään, nuorin sellissä virunut rikollinen oli vasta vähän toisilla kymmenillä ollut kuolemaan tuomittu poika.