Viimeistelypalaveri

Viimeistelypalaveri pidettiin 21.4.2016 klo 9 kahvila Portaalissa. Paikalle pääsivät Linda ja Antti-Juhani, muut osallistuivat virtuaalisesti etu- ja jälkikäteen. Käytiin läpi kurssin ohjeita, ja listattiin läpi asiat jotka pitää vielä tehdä.

Dokumentin sisältö: 

  • Kuvaavat kuvatekstit kaikkiin graafeihin (näyttää irtonaisilta)
  • Tiivistelmän kirjoittaminen (lomake ja ohjeet moodlessa) + sen lisääminen dokumenttiin (yhdistä pdf:t -työkalu)
  • Blogilinkki työhön

Dokumentin muotoilun tarkistaminen: 

  • Sivunumerot
  • Johdanto
  • Sisällysluettelo
  • Kappalerakenne: kirjallisuuskatsaus, analyysi, johtopäätökset (copy-paste)
  • Lähteet

    Viikkoraportti. Kirjataan kohta, että ryhmäläisiä vain neljä.

Dokumentin tulostaminen PDF:ksi ja palautus viimeistään 25.4.

Arviointi, henkilökohtaista tekemistä. HUOM! Tärkeää, koska vaikuttaa arvosanaan.

Luonnoksen pakertamista

12.4.2016

Viime viikon aikana Sami ja Emmirosa ovat puurtaneet työn luonnoksen parissa.

Tilastoaineiston osalta muuttujiksi valikoituivat ”kuinka paljon käytätte keskimäärin aikaa television katseluun arkipäivänä” sekä ” kuinka paljon käytätte keskimäärin aikaa uutisten ja muiden ajankohtaisten ohjelmien katseluun televisiosta”, jotka ristiintaulukoitiin sukupuolen perusteella. Aineistona toimii European Social Survey vuosilta 2010 ja 2014.

Kirjallisuusosiossa analyysoidaan television ennustettua kuolemaa ja esitellään syitä siihen, miksi näin ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut. Esiin nosevat esimerkiksi television yhteiskatselun eli yhteisöllisyden merkitys sekä television katselu arjen rytmittäjänä. Perinteisen television haastajaksi nimetään suoratoistopalvelu Netflix, jonka perusajatuksena on, että tämän päivän katselijoiden on kyettävä itse määrittämään katselun ajankohta omien aikataulujensa mukaan. Luonnoksessa myös tarkastellaan television katselun kehittymistä vuosien 2010 ja 2014 välillä Finnpanelin tv-mittaritutkimusten perusteella.

Luonnos on nyt palautettu ja sen työstäminen jatkuu tulevien viikkojen aikana.

Pohdintaa tutkimuksen aiheesta ja tutkimuskysymys

Tässä tutkimuksessa tavoitteemme on tarkastella digitalisaation seuraavaa muutosta ja sitä, miten se on vaikuttanut suomalaisten television katseluun vuosina 2010–2014.

Televisiokanavien määrä Suomessa on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvun aikana. Samalla television rinnalle on tullut myös paljon vaihtoehtoisia muotoja kuten internetin suoratoistopalvelut.

Elokuvat, sarjat sekä uutiset ovat kaikki saatavilla nopean internetyhteyden välityksellä, joten perinteisen television sanotaan jälleen olevan murroksessa. 2010-lukua onkin maalailtu viimeistään television kuolemaksi.

Analyysissa käytämme hyväksi sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Kvalitatiivisesta aineistosta pyrimme havainnoimaan, miten television katselusta on kirjoitettu tutkittavien vuosien aikana.

Onko perinteinen televisionkatselu edelleen tuomittu kuolemaan vai onko mahdollista, että esimerkiksi vanheneva väestö katsoo televisiota yhä enemmän. Onhan televisio paljon muutakin kuin ohjelmat. Se on keskustelunaihe ja jaettuja kokemuksia. Kvantitatiivisesta aineistosta saamme kokonaiskuvan todellisista katselumääristä.

Tutkimuskysymyksinämme on, miten television katselu on todellisuudessa muuttunut?

Jatkokysymyksinä tai tarkentavina kysymyksinä on, miten ikä tai sukupuoli vaikuttaa television katselun muuttumiseen?

Projektin aikataulutus ja työnjako

Tutkimusryhmä neuvotteli 6.4. tulevista aikataulutuksista ja työnjaoista. Yksi ryhmän jäsenistä ei päässyt paikalle.

Aikataulutus ja työnjako

6.4.–11.4.
Luonnosversion tekeminen

  • Sami kirjoittaa analyysia (atlas.ti), palauttaa luonnoksen ja tekee viikkoraportin
  • Emmirosa piirtää käyriä SPSS:llä ja antaa Samille tulokset koottavaksi
  • Linda kirjottaa blogia ja hoitaa meta-osion

11.4.–18.4.
Muiden töiden kommentointia ja luonnoksen siirtämistä Word-pohjaan

18.4.–25.4.
Viimeistely

Television tulevaisuus

Kuoleeko televisio, vai sulautuuko se vain osaksi internetiä?

Tutkimuksen aiheena on television katselun merkitys Suomessa vuosina 2010 – 2014. Tarkastelemme aineistosta kvantitatiivisesti sitä, miten katselu muuttunut (kokonaismäärä, mitä ja missä) ja kvalitatiivisesti sitä, miten näkökulma on muuttunut tutkimuskirjallisuudessa television katselun merkityksen suhteen.

Hypoteesimme on, että vielä ennen 2010-lukua television luultiin kenties mediana kuolevan piakkoin. Uudet näkökulmat saattavat kuitenkin viitata siihen, että television käyttötavat ovat muuttunueet esim. siihen, että siitä tulee osa oleellinen osa netinkäyttöä.

Erilaisten video-on-demand (VOD) -palveluiden kuten Netflixin menestys ja siirtyminen myös sarjojen tuottajiksi kielii siitä, ettei television taru ole todellakaan lopussa.