Nuorisobarometri julkaistaan 21.5., teemana katsomukset ja hengellisyys

Viime vuoden (2023) nuorisobarometrin julkaisutilaisuus pidetään Tiedekulmassa 21.5.2024 (Linkki tapahtuman sivulle). Tämän vuoden teemana ovat katsomukset ja hengellisyys, joten aihe on uskonnonpedagogisesti mielenkiintoinen. Kuluvana vuonna mm. rippikoulujen itsearviointikyselyt ovat tuoneet esille merkittää tietoa nuorten hyvinvoinnista ja uskonnollisuudesta. Niiden mukaan nuorten hyvinvointi on heikentynyt, mutta erityisesti niin, että tyttöjen pahoinvointi on lisääntynyt enemmän kuin poikien.  Samalla poikien kiinnostus uskontoa kohtaan on selvästi lisääntynyt, kun taas tyttöjen vähentynyt. Aineistoja analysoineet Porkka ja Tervo-Niemelä havaitsivat, että kodin uskonnollinen kasvatus on yhteydessä nuoren suurempaan hyvinvointiin. Nuorisobarometrin tulokset antanevat lisää tietoa ja näkökulmia näistä ajankohtaisista ilmiöistä suomalaislasten ja -nuorten elämässä.

Julkaisutapahtumaan täytyy ilmoittautua etukäteen (täältä) ja tilaisuus myös striimataan. Tilaisuuden paneelissa ovat mukana Arniika Kuusisto (Helsingin yliopisto), Kati Tervo-Niemelä (Itä-Suomen yliopisto),  Teemu Pauha (Helsingin yliopisto) sekä Tuukka Tomperi (Tampereen yliopisto).

Jos tämä kiinnostaa, tsekkaa myös rippikoulututkimuksen symposium 15.5.

Lukuvuoden 2024-25 maisteriseminaarin aiheena rippikoulu

Tänä vuonna maisteriseminaareihin ilmoittautuminen tapahtuu vasta elokuussa. Uskonnonpedagogiikan maisteriseminaarin aiheena on tulevana lukuvuonna rippikoulu. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi tutkia rippikoulua, mutta siihen liittyviä aiheita ja aineistoja on tarjolla halukkaille. Taustalla tässä vaikuttaa se, että uskonnonpedagogiikan oppiaineessa olemme pässeet mukaan suomalaisilta rippikoululaisilta kerättävän rippikoulun itsearviointikyselyn ohjausryhmään, jonka kautta saadaan vuosittain yli 20 000 rippikoululaisen ja isosen aineisto. Aineisto on kansainvälisestikin poikkeuksellinen ja sen kautta saadaan kattavaa tietoa suomalaisnuorista uskontokasvatuksen näkökulmasta. Aineistossa riittää tutkittavaa ja sen aihepiireistä on tarvetta myös laadulliselle tutkimukselle, kuten vaikkapa haastattelu- tai havainnointitutkimuksille.

Suomalainen rippikoulututkimushanke on osa laajempaa kansainvälistä rippikoulututkimushanketta, jonka kolmannen aineistonkeruukierroksen tulokset julkaistaan marraskuussa 2024.

Rippikouluaiheesta järjestetään teologisessa tiedekunnassa toukokuun 15. tieteellinen symposium, johon kannattaa tulla mukaan, mikäli harkitset maisterintutkielman tekemistä rippikoulu- tai muusta uskonnonpedagogiikan aihepiiristä, tai jos rippikoulu ja uskontokasvatus muuten kiinnostavat.

Mikäli uskonnonpedagogiikan seminaari rippikoulu- tai muusta uskontokasvatuksen aiheesta kiinnostaa, lisätietoja voit kysyä Pietarilta (pietari.hannikainen@helsinki.fi)

Rippikouluaiheinen symposium toukokuun 15. päivä

Keskiviikkona toukokuun 15. päivä (2024) meillä on ilo saada vieraaksemme uskonnonpedagogiikan professori Henrik Simojoki Berliinin Humboldt-yliopistosta. Henrik on ollut mukana eurooppalaisessa rippikoulututkimushankkeessa, jossa on jo parinkymmenen vuoden ajan tehty vertailevaa tutkimusta rippikouluista ja niiden osallistujista Euroopan eri maissa, Suomi mukaanlukien. Päätimme rakentaa hänen vierailunsa ympärille syposiumin (jonkin aiheen ympärille rakentuva tieteellinen kokoontuminen, jossa esitellään tutkimuksia ja keskustellaan). Saimme symposiumiin muitakin rippikoulun huippututkijoita, kuten professori Kati Tervo-Niemelä, Jouko Porkka, Jari Pulkkinen, Heidi Toivanen ja Hilla Kaartti, joten tulossa on todella antoisa päivä rippikoulusta ja sen tutkimisesta kiinnostuneille. Otsikkona on “Rippikoulututkimuksen uusia tuloksia ja tulevaisuuden tutkimussuuntia”. Päivä päättyy paneelikeskusteluun, jossa pohditaan, mitä rippikouluun liittyen olisi tarpeen tutkia tulevaisuudessa.

Symposium on osa uskonnonpedagogiikan oppialan meneillään olevaa rippikoulututkimushanketta, jonka ympärille rakentuu myös lukuvuoden 2024-25 maisterintutkielmaseminaari. Suosittelen osallistumaan, mikäli pohdit gradun aihetta ja rippikoulu tai laajemminkin uskontokasvatus aiheet kiinnostavat.

Päivään voi osallistua joko paikanpäällä tai striimin valityksellä. Alla tarkempi ohjelma ja striimilinkki.

Uskonnonpedagoginen symposium: Rippikoulututkimuksen uusia tuloksia ja tulevaisuuden tutkimussuuntia

Aika: Keskiviikkona 15.5. klo 10.00 – 15.00

Paikka: Helsingin yliopiston teologisella tiedekunnalla Tiedekuntasalissa (Yliopiston päärakennus, 4.kerros, Fabianinkatu 33)

Mukaan kutsutaan rippikoulusta ja rippikoulututkimuksesta kiinnostuneita tutkijoita, opiskelijoita ja kirkon työntekijöitä. Paikanpäälle mahtuu 30–40 henkilöä. Tilaisuus striimataan myös Zoomin kautta.

Zoom-linkki: https://helsinki.zoom.us/j/61262730120?pwd=Q3dwZXZtb2ZiN0h0YU81bzhyMGtkZz09

(Meeting ID: 612 6273 0120; Passcode:  317226)

 Ohjelma:

10.00 Alkusanat

10.15 prof. Henrik Simojoki: Confirmation Work in Germany – the Third Study: Main Results and Impulses for Developing Confirmation Work in an European Horizon

11.00 prof. Kati Tervo-Niemelä ja Jouko Porkka (TT): Rippikoulutyön megatrendit

11.45 – 12.45 Lounastauko (omakustanteinen)

12.45 Jari Pulkkinen (TM) ja Heidi Toivanen (TM): Nuorten toimijuus ja oppiminen rippikoulussa

13.20 Hilla Kaartti (TM): Kirkosta eronneet entiset isoset

13.50 kahvitauko

14.00 Paneelikeskustelu: Rippikoulututkimuksen tulevaisuuden suuntaviivoja

15.00 Päätös

 

Kanerva Latun väitös kristittyjen ja muslimien välisistä streotypioista koulussa

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tarkastettiin 22.3.2024 Kanerva latun väitöskirja “Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth”. Vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori Inkeri Rissanen ja kustoksena professori Antti Räsänen.

Tutkimuksessa selvitettiin käsityksiä, joita suomalaiset muslimi- ja
kristittytaustaiset nuoret liittävät toistensa ryhmään, kristittyihin ja
muslimeihin. Tutkimuskysymys oli: Millaisia ovat suomalaisten
muslimitaustaisten ja kristittytaustaisten nuorten stereotypiat ja
metastereotypiat toistensa ryhmästä?

Väitöskirjan teoreettisena viitekehyksenä ovat ryhmien välisiin
uskomuksiin, stereotypioihin ja metastereotypioihin liittyvät teoriat ja
empiiriset tutkimukset. Stereotypia on kaavamainen yleistys jostakin
ryhmästä, kun taas metastereotypia on ryhmäläisten käsitys siitä, mitä toisen
ryhmän jäsenet ajattelevat heidän edustamastaan ryhmästä. Stereotypiat ja metastereotypiat sisältävät eksplisiittisen sisällön, esimerkiksi
persoonallisuuden piirteen, ja ovat arvottavia eli ryhmän jäsenet nähdään joko
kielteisessä tai myönteisessä valossa. Lisäksi ne paljastavat ryhmäläisten
uskomuksia ryhmien välisistä suhteista ja hierarkiasta.

Tulokset osoittivat, että nuorilla oli monenlaisia yksilöllisiä stereotypioita ja metastereotypioita mutta myös jaettuja käsityksiä. Sekä muslimi- että kristittytaustaisten nuorten käsitykset olivat pääasiassa myönteisiä ja inklusiivisia: kristitty- ja muslimitaustaiset nuoret pitivät ulkoryhmäänsä, muslimeja ja kristittyjä, muut huomioivina ja normaaleina. Kristittytaustaiset nuoret kuvailivat muslimeja lisäksi esimerkiksi arvostetuiksi.
Stereotypioiden joukossa oli kuitenkin myös kielteisiä arvioita.

Sen sijaan metastereotypiat olivat pääasiassa negatiivisia. Nämä kielteiset arviot liittyivät pitkälti eroihin ryhmien välisessä hierarkiassa.

Johtopäätös oli, että nuoret saattavat hyödyntää vastauksissaan
suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla tuotettua ja ylläpidettyä toiseuden
diskurssia tai pyrkivät kiistämään sen.

Väitöstilaisuus tarjosi tasokkaan tieteellisen keskustelun. Vastaväittäjä esitti huomioita ja muutamia kriittisiä arvioita työstä, mutta keskustelun jälkeen esitti väitöskirjan hyväksymistä. Kehitysehdotukset liittyivät muun muassa tutkimustulosten pedagogiseen soveltamiseen, esimerkiksi siihen, miten stereotypiat raketuvat ja miten niitä voidaan purkaa vaikkapa koulukontekstissa.

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/items/09c5b48e-e801-46ec-863a-13927c1d67a0

Kirjoittanut: Pietari Hannikainen

LÄHTEET:

Lattu, Kanerva (2024). “Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth” (academic diss.) Helsinki: Unigrafia.

Kansainvälisen rippikoulututkimuksen tuulia

Osallistuin maaliskuun 2024 alussa kansainvälisen rippikoulututkimuksen konferenssiin Berliinissä. Konferenssi järjestettiin Humbold-yliopistossa, jonka uskonnonpedagogiikan professorina toimii suomalainen Henrik Simojoki. Kaksipäiväinen konferenssi koostui esitelmistä, ryhmälkeskusteluista ja illanvietoista. Paikalla oli tutkijoita ja protestanttisten kirkkojen rippikoulutyön vastuuhenkilöitä Saksasta, Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Puolasta, Unkarista, Itävallasta ja Sveitsistä. Esitelmien aiheina olivat muun muassa rippikoulu korona-aikana, rippikoulun palautekysely, rippikoulun megatrendit (Kati Tervo-Niemelä ja Jouko Porkka) ja digitaalinen media rippikoulussa (Eveliina Hellas).

logo of Humboldt-Universität zu Berlin

International research on confirmation work

Tutkijaryhmä on tehnyt rippikoulututkimusta jo lähes parin vuosikymmenen ajan, jonka kuluessa se on kerännyt kolme kansainvälistä tutkimusaineistoa rippikoululaisilta ja rippikoulujen työntekijöitä seitsemästä eri maasta. Kahdesta ensimmäisestä aineistosta on julkaistu englanninkieliset artikkelikokoelmat (kuvat alla) ja uusimman aineistonkeruukierroksen tuloksista on tulossa julkaisu “Developing Confirmation Work in Europe” tämän vuoden marraskuussa.

Confirmation Work in Europe: Empirical Results, Experiences and Challenges. A Comparative Study in Seven Countries (Konfirmandenarbeit erforschen und gestalten, Band 4) : Schweitzer, Friedrich, Ilg, Wolfgang, Simojoki, Henrik: Amazon.de: Bücher     Friedrich Schweitzer: Youth, Religion and Confirmation Work in Europe: The Second Study - Paperback - Gütersloher Verlagshaus    Confirmation Research in Europe - The International Study | Universität Tübingen

Kansainvälinen vertaileva tutkimus, joka perustuu empiirisiin aineistoihin, tarjoaa ajankohtaista ja päivittyvää tietoa rippikouluista ja niiden kehittämisestä. Nämä ovat suositeltavaa luettavaa suomalaisille teologeille.

 

Teksti: Pietari Hannikainen

Lisätietoa: https://konfirmandenarbeit.eu/en/home-page/