Category: Ajankohtaista

Posted on

Suomen akatemialta rahoitus miesten uskonnollisuuden tutkimukselle

Iloisia uutisia! Suomen akatemian rahoitushaussa kärkisijoille sijoittui hanke USKONTO, MERKITYS JA MASKULIINISUUS: Miesten eletty uskonto Suomessa, jossa uskonnonpedagogiikan lehtori Pietari Hannikainen on mukana. Nelivuotista hanketta johtaa Itä-Suomen yliopiston professori Kati Tervo-Niemelä ja mukana on mukana yhdeksän tutkijaa, sekä lukuisia yhteistyökumppaneita. Hankkeen kansainväliseen ohjausryhmään kuuluvat mm. professorit Jörg Stoltz ja David Voas.

Hankkeen tarkoituksena on tutkia mitä uskonto merkitsee miehille ja miten uskonnon rooli muuttuu miesten keskuudessa Suomessa. Tuoreet tutkimukset viittaavat nuorten miesten uskonnollisuuden lisääntymiseen. Uskonnollisuuden muutosta ei kuitenkaan ole juurikaan tutkittu miesten ja heidän kokemustensa näkökulmasta. Hankkeessa kysymme, mitä uskonto on miehille ja millainen rooli sillä on heidän elämässään, millaisia jatkuvuuksia ja muutoksia uskonnossa on sukupolvien välillä ja miesten elämän aikana ja miten uskonto, merkitys ja maskuliinisuudet kietoutuvat yhteen . Lähestymme näitä kysymyksiä sekä kyselyaineistojen että laadullisen kanssatutkimuksen keinoin. Tarkastelemme miesten elettyä uskontoa elämänmuutoksissa, uskonnollisissa yhteisöissä sekä uskonnon ulkopuolisilla elämänalueilla, joilla miehet etsivät merkitystä elämäänsä. Kun ymmärrämme paremmin miesten uskontoon liittyviä kokemuksia, rakennamme myös ymmärrystä uskonnon roolista muuttuvassa maailmassa.

kuva: Suomen Akatemia

Miesten uskonnollisuuteen liittyviä aiheita tulee olemaan tarjolla myös kandi- ja maisteriseminaareissa.

Posted on

Nuorisobarometri julkaistiin 21.5., teemana katsomukset ja hengellisyys

Valtion nuorisoneuvoston tekemän nuorisobarometrin 2023 julkaisutilaisuus pidettiin Tiedekulmassa 21.5.2024. Barometrin teemana ovat katsomukset ja hengellisyys, joten aihe on uskonnonpedagogisesti mielenkiintoinen.

Nuorisobarometrin mukaan uskonnollisuuden merkitys vähenee nuorten keskuudessa, mutta toisaalta mahdollisuus sen tunnustamiseen koetaan tärkeäksi. Nuorisobarometrin julkaisutiedotteen mukaan “Nuorten uskonnollisuudessa on tapahtunut muutoksia 2000-luvun aikana. Vielä vuoden 2006 Nuorisobarometrissa uskonnollisena itseään piti 41 prosenttia nuorista. Nyt ilmestyvässä vuoden 2023 Nuorisobarometrissa luku on 22 prosenttia. Vastaajista 60 prosenttia piti itseään ei-uskonnollisena. Ei-uskonnollisina, mutta hengellisinä itseään piti 6 prosenttia vastaajista.”

“Hyvin uskonnollisina itseään pitävien osuus oli 10 prosenttia vastaajista. Samansuuruinen osuus nuorista kertoi rukoilevansa päivittäin. Valtaosalle nuorista uskonto ei näy päivittäisessä elämässä mitenkään.  Vastaajista 63 prosenttia ilmoitti, että käy harvemmin kuin kerran vuodessa uskonnollisessa tilaisuudessa muutoin kuin häissä, hautajaisissa, ristiäisissä tai kouluajalla. ”

Nuorisobarometrin pääsee lukemaan täältä.

Posted on

Kanerva Latun väitös kristittyjen ja muslimien välisistä streotypioista koulussa

Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tarkastettiin 22.3.2024 Kanerva latun väitöskirja “Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth”. Vastaväittäjänä toimi yliopistonlehtori Inkeri Rissanen ja kustoksena professori Antti Räsänen.

Tutkimuksessa selvitettiin käsityksiä, joita suomalaiset muslimi- ja
kristittytaustaiset nuoret liittävät toistensa ryhmään, kristittyihin ja
muslimeihin. Tutkimuskysymys oli: Millaisia ovat suomalaisten
muslimitaustaisten ja kristittytaustaisten nuorten stereotypiat ja
metastereotypiat toistensa ryhmästä?

Väitöskirjan teoreettisena viitekehyksenä ovat ryhmien välisiin
uskomuksiin, stereotypioihin ja metastereotypioihin liittyvät teoriat ja
empiiriset tutkimukset. Stereotypia on kaavamainen yleistys jostakin
ryhmästä, kun taas metastereotypia on ryhmäläisten käsitys siitä, mitä toisen
ryhmän jäsenet ajattelevat heidän edustamastaan ryhmästä. Stereotypiat ja metastereotypiat sisältävät eksplisiittisen sisällön, esimerkiksi
persoonallisuuden piirteen, ja ovat arvottavia eli ryhmän jäsenet nähdään joko
kielteisessä tai myönteisessä valossa. Lisäksi ne paljastavat ryhmäläisten
uskomuksia ryhmien välisistä suhteista ja hierarkiasta.

Tulokset osoittivat, että nuorilla oli monenlaisia yksilöllisiä stereotypioita ja metastereotypioita mutta myös jaettuja käsityksiä. Sekä muslimi- että kristittytaustaisten nuorten käsitykset olivat pääasiassa myönteisiä ja inklusiivisia: kristitty- ja muslimitaustaiset nuoret pitivät ulkoryhmäänsä, muslimeja ja kristittyjä, muut huomioivina ja normaaleina. Kristittytaustaiset nuoret kuvailivat muslimeja lisäksi esimerkiksi arvostetuiksi.
Stereotypioiden joukossa oli kuitenkin myös kielteisiä arvioita.

Sen sijaan metastereotypiat olivat pääasiassa negatiivisia. Nämä kielteiset arviot liittyivät pitkälti eroihin ryhmien välisessä hierarkiassa.

Johtopäätös oli, että nuoret saattavat hyödyntää vastauksissaan
suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla tuotettua ja ylläpidettyä toiseuden
diskurssia tai pyrkivät kiistämään sen.

Väitöstilaisuus tarjosi tasokkaan tieteellisen keskustelun. Vastaväittäjä esitti huomioita ja muutamia kriittisiä arvioita työstä, mutta keskustelun jälkeen esitti väitöskirjan hyväksymistä. Kehitysehdotukset liittyivät muun muassa tutkimustulosten pedagogiseen soveltamiseen, esimerkiksi siihen, miten stereotypiat raketuvat ja miten niitä voidaan purkaa vaikkapa koulukontekstissa.

Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/items/09c5b48e-e801-46ec-863a-13927c1d67a0

Kirjoittanut: Pietari Hannikainen

LÄHTEET:

Lattu, Kanerva (2024). “Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth” (academic diss.) Helsinki: Unigrafia.

Posted on

Kansainvälisen rippikoulututkimuksen tuulia

Osallistuin maaliskuun 2024 alussa kansainvälisen rippikoulututkimuksen konferenssiin Berliinissä. Konferenssi järjestettiin Humbold-yliopistossa, jonka uskonnonpedagogiikan professorina toimii suomalainen Henrik Simojoki. Kaksipäiväinen konferenssi koostui esitelmistä, ryhmälkeskusteluista ja illanvietoista. Paikalla oli tutkijoita ja protestanttisten kirkkojen rippikoulutyön vastuuhenkilöitä Saksasta, Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Puolasta, Unkarista, Itävallasta ja Sveitsistä. Esitelmien aiheina olivat muun muassa rippikoulu korona-aikana, rippikoulun palautekysely, rippikoulun megatrendit (Kati Tervo-Niemelä ja Jouko Porkka) ja digitaalinen media rippikoulussa (Eveliina Hellas).

logo of Humboldt-Universität zu Berlin

International research on confirmation work

Tutkijaryhmä on tehnyt rippikoulututkimusta jo lähes parin vuosikymmenen ajan, jonka kuluessa se on kerännyt kolme kansainvälistä tutkimusaineistoa rippikoululaisilta ja rippikoulujen työntekijöitä seitsemästä eri maasta. Kahdesta ensimmäisestä aineistosta on julkaistu englanninkieliset artikkelikokoelmat (kuvat alla) ja uusimman aineistonkeruukierroksen tuloksista on tulossa julkaisu “Developing Confirmation Work in Europe” tämän vuoden marraskuussa.

Confirmation Work in Europe: Empirical Results, Experiences and Challenges. A Comparative Study in Seven Countries (Konfirmandenarbeit erforschen und gestalten, Band 4) : Schweitzer, Friedrich, Ilg, Wolfgang, Simojoki, Henrik: Amazon.de: Bücher     Friedrich Schweitzer: Youth, Religion and Confirmation Work in Europe: The Second Study - Paperback - Gütersloher Verlagshaus    Confirmation Research in Europe - The International Study | Universität Tübingen

Kansainvälinen vertaileva tutkimus, joka perustuu empiirisiin aineistoihin, tarjoaa ajankohtaista ja päivittyvää tietoa rippikouluista ja niiden kehittämisestä. Nämä ovat suositeltavaa luettavaa suomalaisille teologeille.

 

Teksti: Pietari Hannikainen

Lisätietoa: https://konfirmandenarbeit.eu/en/home-page/