Viimeinen kurssikerta… Todellinen uhka vai mahdollisuus –tilanne. Saimme valita joko aivan kokonaan vapaasta tehtävänannosta tai tehtävästä maastotietokannan parissa. Jälkimmäinen ei niinkään kiinnostanut minua, joten lähdin etsimään aineistoa ensimmäistä tehtävää varten. Sitä varten minun tarvitsi päättää alue ja aihe sekä löytää tälle alueelle pohjakartta ja sopivia muuttujia.
En oikein tiennyt, olisiko alueeksi kannattanut ottaa jonkin valtio vai maanosa. En halunnut valita Suomea, sillä se olisi ollut liian helppo nakki. Aluksi mietin Ranskaa, mutta en oikein löytänyt hyviä aineistoja. Ranskaksi etsimällä löysin joitakin ranskankielisiä aineistoja, mutta suurin osa aineistoista oli maksumuurien takana. Myös Petri Manninen oli todennut saman etsiessään aineistoja ja päättänyt vaihtaa aihetta. Päätin itsekkin siis siirtyä Euroopan tutkailemiseen.
Onneksi kuulun perjantain ryhmään ja jotkut aikasemmissa ryhmissä olivat jo ehtineet tehdä omat karttansa ja postata ne blogiinsa. Huomasin, että todella moni oli käyttänyt tiedotusblogiin valmiiksi linkattua maailmankarttaa ja siitä rajannut Euroopan tai jonkin muun maanosan alueekseen. Itse en tätä halunnut tehdä, sillä mielestäni Eurooppa näyttää kovin vinolta maailmankarttaprojektiossa. Euroopan kartan löysin onneksi melko nopeasti Eurostat-palvelusta: pohjakartta ✓.
Pohjakartan löydyttyä piti vielä löytää muuttujia esitettäviksi. Tähän menikin suuri osa projektiin menneestä ajasta. En ensinnäkään osannut päättää halusinko käytää ihmisiin vai luontoon kohdistuvia muuttujia. Kuitenkin tuntien etsimisen jälkeen löysin käyttökelpoisen ja kiinnostavan tiedoston Natura-alueiden määrästä Euroopassa. Sen kaveriksi löysin aivan mahtavan kasvillisuusvyöhykerajauksen. Halusin käyttää molempia, joten tein kaksi erilaista karttaa.
Karttojen tekeminen olisi ollut helppoa, jos aineistoni olisi halunnut tehdä yhteistyötä. Lataamani NUTS-kartta-aineisto sisälsi tiedon kaikista alueen valtiosta kolmeen kertaan. Ensimmäisellä tasolla olivat valtiot, toisella suuralueet ja kolmannella maakunnat. Nämä olivat kuitenkin kaikilla valtioilla hieman sekaisin ja aivan eri kokoisina. Käytin siis suureen osaan aineistosta maakuntajaottelua, mutta esimerkiksi Saksan, Puolan ja Tsekin kohdalla yhdistin maakunnat suuralueiksi, jotta saisin alueista järkevämmän kokoisia. Kuitenkin karttojen valmistuttua tajusin, että sama prosessi olisi kannattanut tehdä muutamalle muullekkin valtiolle (Ranska, Alankomaat, yms.), sillä nyt näissä valtioissa on paljon pienempiä osia. Suhteessa kuitenkin Alankomaat on yhden Suomen maakunnan kokoinen ja sen maakunnat ovat todella pieniä. Alueiden koon vuoksi kartan tulokset eivät tule kovin hyvin esiin. Uusia tummia vihreitä alueita saataisiin varmasti muodostettua, jos pieniä alueita yhdisteltäisiin suuremmiksi.
Kartassa ongelmana oli myös se, että kartta oli NUTS-alueesta (EU), eikä Euroopasta. Jouduin siis itse etsimään ja lisäämään karttaan joitakin valkoisena olevia valtioita, kuten Serbian, Montenegron ja Kosovon. Onneksi googlettamalla valtioiden shapefileja löysin todella helposti yksittäisten valtioiden tiedostoja, joissa oli vielä samantyyppinen aluejaottelu. Ihanaa! Aluksi ajattelin, että tiedon etsiminen olisi ollut tehtävän hankalin vaihe, mutta kuten Salla-Sofia Leppiniemi blogissaan toteaa, on datan yhtenäistäminen ja ulkonäöltään siistiksi saaminen myös yksi harjoituksen suurista haasteista.
Päätin tehdä kartan näillä melko sopivilla aluerajauksilla, sillä jokaisen valtion läpikäyminen olisi vienyt aivan liikaa aikaa ja kartan pääpointti tulee näinkin selväksi. Kartassa on kuitenkin valitettavasti havaittavissa, että esimerkiksi suuret valtiot, jotka on jaettu pieniin osiin kuten Ranska ja Romania, ovat kauttaaltaan keltaisia, eikä luonnonsuojelualueiden alueellisuus tule kovin hyvin ilmi. (Olin myös täysin unohtanut, että luokkien määrää voi vaihtaa. Säätelin kyllä luokkarajoja mutten tajunnut lisätä luokkien määrää variaation lisäämiseksi. Sen siitä saa kun väsyneenä tekee hommia monta tuntia putkeen :(.)
Kuitenkin, kartassa näkyy, että kaikista eniten Natura 2000 -alueita on Pohjois- ja Itä-Euroopassa sekä Britteinsaarilla. Kaikista vähiten alueita näyttää olevan Etelä-Euroopassa ja Romaniassa. Karttaesitys ei ole täydellinen kuvaamaan Natura-alueiden “todellista määrää”, sillä se kuvaa vain alueiden määrää eikä niiden laajuutta. Kartta olisi voinut näyttää todella erilaiselta, jos siinä esitettäisiin luonnonsuojelualueiden eikä Natura 2000 -alueiden määrää (näin mukaan oltaisiin saatu myös tällä hetkellä valkoiset valtiot), tai jos siinä esitettäisiin alueiden määrä pinta-alana. Alueiden absoluuttinen määrä tulee ilmi toisessa tekemässäni kartassa.
Toisessa tekemässäni kartassa käytin samaa aluejaottelua ja tätä aiemmin jo mainittua kasvillisuusvyöhykkeiden rajausta. Tehtävänannolle uskollisena halusin esittää (ainakin yrittää) kartalla kahta eri muuttujaa, joten halusin näyttää kartalla luonnonsuojelualueet ja kasvillisuuden. Tämä kuitenkin osoittautui aivan älyttömän vaikeaksi alueiden suuren määrän vuoksi. Kokeilin eri tapoja esittää Natura-alueiden määrää kartalla, mutta kaikki tuntuivat omalla tavallaan huonoilta. Kyseinen kartta on hienoinen kompromissi, jossa suurempien alueiden luvut erottuvat hyvin ja joidenkin pienten valtioiden (anteeksi Alankomaat ja Belgia) todella huonosti. Kartan idea toimisi kuitenkin hyvin, kunhan kartta vain olisi tarpeeksi iso. Esimerkiksi, jos kartta olisi koko seinän kokoinen ja esillä virastossa tai museossa, ei lukujen tarvitsisi olla kovinkaan suuria, kunhan alueet pystytään näyttämään tarpeeksi suurina. Tässä linkki karttaan sen oikeassa koossa. Näin karttaan voi zoomata sisään ja joitakin lukuja voi nähdä paremmin. Kaikista hankalimpia olivat kuitenkin pienet saaret Espanjan lounaispuolella, sillä niissä luvut eivät mahtuneet alueiden sisälle, vaikka kuinka muutin ja säädin niiden ulkonäköä. Päätin lisätä ne myöhemmin kuvaan käyttämällä erilaista visualisointia.
Kaiken kaikkiaan viimeinenkin tehtävä oli opettavainen ja hyvää harjoitusta. Onhan tärkeää ohjelmien käytön lisäksi osata myös löytää aineistoa, jota sitten käsitellä ja esittää kartalla. Aineistoa löytyy vaikka millä mitalla, mutta vain osa siitä oli oikeasti käyttökelpoista tai jokaisen saatavilla. (Onnistuin myös aineistoa etsiessäni unohtamaan, että aineiston lähteet olisi hyvä kirjata ylös ja näin muutamaa viikkoa myöhemmin minulla ei ole enää mitään hajua, mistä olen löytänyt Natura-alueiden määrää ja kasvillisuusvyöhykkeitä kuvaavat aineistot. Oopsis.)
P.S. Nelli Junttilan kartta Brasilian kasvillisuusalueista (kuva 6) ON MAHTAVA ♡❤♡
Lähteet:
Petri Mannisen GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 7 /luettu 24.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/mannipet/2018/03/17/7-kurssikerta/
NUTS-alueen kartta: Eurostat-palvelu http://ec.europa.eu/eurostat/web/gisco/geodata/reference-data/administrative-units-statistical-units/nuts
Salla-Sofia Leppiniemen GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 7 (luettu 24.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/lepsalla/2018/03/04/seitsemas-kurssikerta-oman-kartan-tuottaminen/
Nelli Junttilan GEM1-kurssiblogi, kurssikerta 7 (luettu 24.3.2018) https://blogs.helsinki.fi/junelli/2018/03/03/7-kurssikerta-oman-kartan-laadinta/