Gradun rakenne

Huom! Näitä sivuja ei enää päivitetä.

Gradu koostuu yleensä noin kuudesta luvusta ja niiden alaluvuista. Lisäksi graduun kuuluvat kansilehti, tiivistelmä, sisällys- ja lähdeluettelo sekä mahdolliset liitteet. Varsinaista tutkimuksellista sisältöä ovat kuitenkin nuo noin kuusi lukua. Niiden rinnalla muut osat ovat jokseenkin muodollisia. Seuraavassa käsitellään gradun eri lukujen keskeisiä sisältöjä Andrew Chestermanin Lammin Korpiseminaarissa syyskuussa 2010 pitämän PowerPoint-esityksen pohjalta. Lukujen rakennejako ei suinkaan ole ainoa mahdollinen, kuten eivät lukujen otsikotkaan. Myös sulkeissa ilmoitettu lukujen sivumäärä on vain suuntaa antava, sillä osioiden lopullisen laajuuden määrää sisältö.

1. Johdantoluku (esim. 5 sivua)

Gradun johdantoluku selvittää lukijalle, mitä gradu käsittelee, mikä on tutkimuksen ala ja mikä tutkimusalan erityisongelma on kyseisen gradun aiheena. Aihetta kannattaa taustoittaa johdannossa, jotta tutkielman ongelmanasettelu tulisi ymmärrettäväksi ja lukija voi sijoittaa gradun oikeaan viitekehykseen. Johdannossa kerrotaan, miksi aihe on kirjoittajalle tärkeä, ja perustellaan aiheen tärkeyttä tieteenalalle: mitä aukkoa tai puutetta tutkimuskentässä gradu täydentää. Johdannossa muotoillaan tutkimuskysymys, joka antaa lukijalle käsityksen gradun tavoitteesta. Jos gradussa testataan jotakin hypoteesia, lukijalle kerrotaan mikä se on. Johdantoluvussa kerrotaan myös miten gradussa edetään. Gradun rakenteen voi esitellä kertomalla yksinkertaisesti mitä osa-aluetta kussakin luvussa käsitellään.

2. Teorialuku (esim. 10-15 sivua)

Teorialuvussa esitellään gradun tärkeimmät käsitteet, lähteet ja teoreettinen tausta. Tutkielma on tarkoitus suhteuttaa alan aikaisempaan tutkimukseen, joten tässä luvussa esitellään lyhyesti aiheen kannalta relevanttia tutkimushistoriaa. Lukijalle selvitetään alan ja aiheen sisäistä rakennetta: mitä tutkitaan. Joskus on myös tärkeä täsmentää, mitkä osa-alueet on rajattu tutkielman ulkopuolelle. On kuitenkin pidettävä mielessä, että tutkielman työstämisen aikana tutuksi tullutta teoreettista käsitteistöä ei tarvitse esitellä kokonaisuudessaan. Riittää, että esitellään vain ne teoriat ja käsitteet, joita tutkielmassa sovelletaan. Käsitteet ovat gradussa käytettäviä työkaluja, siksi niiden määritteleminen on tärkeää.

3. Metodi- ja materiaaliluku (esim. 10-15 sivua)

Metodi- ja materiaaliluvussa luodaan katsaus tutkimusmenetelmiin ja tutkimusaineistoon. Metodeilla eli tutkimusmenetelmillä tarkoitetaan keinoja, joilla aineisto on kerätty, luokiteltu ja analysoitu. Tässä luvussa selvitetään, mitä (ja miten) analyysimenetelmiä aineistoon on sovellettu ja millä perusteella menetelmät on valittu. Onko kyseessä kvalitatiivinen haastattelututkimus vai tehdäänkö kvantitatiivista tilastotutkimusta? Onko tutkimus empiirinen vai käsitteellinen? On tärkeää arvioida menetelmien hyöty- ja haittapuolia tutkielman näkökulmasta. Sillä on merkitystä aiheen rajauksenkin kannalta: venäjänkielisen kirjallisuuden lukijoiden lukutottumuksia käsittelevä tutkimus ei kerro ranskankielisen kirjallisuuden suosiosta. Metodien lisäksi tässä luvussa esitellään tutkimusaineisto, mitä tutkimuksen kohteeksi on valittu ja miksi. Nykykielten laitoksella aineistona on usein esim. jokin korpus tai kirja, mutta aineisto voi toki olla muutakin.

4. Analyysiluku (15-20 sivua)

Analyysiluvussa tutkimusmenetelmät pannaan koetukselle, kun niitä aletaan käytännössä soveltaa aineistoon. Analyysin vaiheet käydään läpi selostamalla, miten aineistoanalyysi on tehty ja minkälaisia vastauksia analyysi antaa tutkimuskysymyksiin. Aineistosta paikannetaan eroja ja yhtäläisyyksiä, toistuvia kuvioita, jatkumoita, yms. Jos käytettävissä on tutkimuksen tarpeita vastaavia valmiita kategorioita aineistohavaintojen luokittelemiseksi, niitä saa käyttää. Luokitteluperusteita voi myös muokata tutkielman tarpeita vastaaviksi. Vaihtoehtoisesti kirjoittaja voi esittää analyysinsä luokitteluperusteiksi itse kehittämiään kategorioita. Kaikissa tapauksissa on kuitenkin kerrottava, miksi tätä luokittelua on käytetty.

5. Pohdintaluku (5-10 sivua)

Mitä aineistoanalyysi kertoo tutkimushypoteesista? Tukevatko tulokset teorialuvussa esitettyjä näkemyksiä? Vastasiko tutkimusmetodi odotuksia? Voiko tapaustutkimuksen pohjalta tehdä yleistyksiä?

Pohdintaluvussa harjoitetaan itsenäistä ajattelua. Sen voi periaatteessa kirjoittaa ilman lähdekirjallisuutta, sillä tarkastelun kohteena on aiemmin kirjoitettamasi materiaali. Nyt tutkimuksen tuloksia on aika arvioida kriittisesti. Niitä verrataan aiempaan tutkimukseen ja pohditaan, mitä uutta tutkimus paljastaa aiheesta ja miten tulokset suhteutuvat aiempaan tutkimukseen – tukevatko vai ovatko ristiriidassa? Jos analyysivaiheessa on ollut vaikeuksia, niitä ei pidä lakaista maton alle; niiden puntaroiminen kertoo tutkimuksen läpinäkyvyydestä ja tulosten luotettavuudesta.

6. Johtopäätökset (3-5 sivua)

Johtopäätösluvussa tutkielman langanpäät solmitaan yhteen. Gradun tavoitteet ja vaiheet kerrataan lyhyesti ja selostetaan, mitä johtopäätöksiä tutkimuksesta voi tehdä. Johtopäätökset vastaavat kysymykseen ”So what?”, eli siinä käsittellään analyysiosion tulosten merkitystä. Tarvittaessa voidaan esittää myös itsekritiikkiä. Tulosten – niin odotettujen kuin odottamattomienkin – pohjalta syntyneet uudet tutkimusideat esitellään. Miten tutkimusta voisi jatkaa?