Tällä kurssilla käytin niten ajastani kirjallisuusosion parissa, jonka tarjoamista työkaluista Zoterosta tuli itselleni kaikista läheisin. Kirjallisuusosiossa käytettiin siis hyväksi Internetin tarjoamaa Zotero-palvelua, jonka avulla omia artikkelikokoelmia pystyy hallinoimaan helposti, ja joka tarjoaa oivalliset työvälineet omien artikkelin käsittelyyn. Pienestä sekalaisuudestaan huolimatta, Zoteron syvimmät salat valkenivat minulle tällä kurssilla ja olen tullut siihen tulokseen, että kyseessä on erittäin hyödyllinen palvelu.

Itselleni viittausten ja lähdeluettelon kirjoittaminen oikein on aina ollut hyvin tuskainen taival ja tästä syystä olenkin erittäin iloinen, että tämä kurssi tutustutti minut ohjelmaan, joka tekee asian puolestani. Olen keväällä kirjoittamassa kandidaatintutkintoani, joten uskon tästä olleen todella paljon hyötyä.

Zoteron avulla artikkelit voidaan siis tallentaa omaan artikkelikansioon, johon pääsee käsiksi ihan miltä tietokoneelta tahansa. Artikkelit voidaan lajitella omiin kansioihinsa ja niille voi tallentaa tageja, joiden avulla tietyn aiheisia artikkeleja on helppo etsiä omasta kokoelmastaan. Zotero tarjoaa jo edellä mainitun viittaus- ja lähdeluetteloavun lisäksi esimerkiksi apuja lainauksien oikeaoppiseen tekotapaan. Zoterossa on myös plussaa se, että sinne pystyy importtaamaan omiakin tiedostoja tietokoneelta ja pelkästää niinkin helposti kuin vetämällä tiedon selaimessa näkyvään Zotero “ikkunaan”.

Näiden lisäksi Zoterossa on näppärää myös se, että kerätyt artikkelit voidaan jakaa myös ryhmien kesken, jolloin jokainen ryhmän jäsen pääsee käsiksi niihin. Yleisesti Zotero on siis oivallinen työkalu, joka helpottaa avuttoman opiskelijan arkea kummasti.

-Niina

Atlas.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelma on sähköisten artikkelien käsittelyssä näppärä työkalu. Kirjallisuusosion puurtamisvaiheessa Atlas.ti:n käyttö helpotti työtä huomattavasti. Ennen kaikkea tekstin koodaamistoiminto on erinomainen tuki muistiinpanojen kaveriksi. Periaatteessa kysehän on pitkälti vanhasta kunnon yliviivauskynästä, mutta elektronisessa muodossa.

Itse en käyttänyt kovin syvällisesti Atlaksen tarjoamia muistiinpanotoimintoja, sillä koin helpommaksi tehdä muistiinpanot erilliseen word-tiedostoon. Sinänsä yliviivaustoimintoa voisi käyttää pdf-tiedostojen kanssa myös yksinkertaisemmalla ohjelmalla, mutta suurempia aineistomääriä käsiteltäessä Atlas.ti osoittaa voimansa, sillä kaikkia artikkeleita voi käsitellä samalla koodistolla ja samassa projektissa. Atlaksen projektien ansiosta pystyy helposti näkemään, mitkä asiat nousevat artikkeleista esiin sillä koodien esiintymistiheyttä voi näppärästi seurata vasemman reunan valikosta.

Itse koen nimenomaan Atlas.ti:hin tutustumisen olleen kurssin parasta antia. Aikaisemmin olen pärjännyt hyvin yksittäisten artikkelien kanssa pdf-ohjelmien työkaluilla, mutta etenkin gradua silmällä pitäen Atlaksen toiminnot tuovat ehdottomasti helpotusta elämään. Kyseinen ohjelma ei ole tullut opintojen yhteydessä aikaisemmin vastaan, joten hyvä että siihen pääsi tätä kautta tutustumaan.

-Antti

Jaoimme Annan kanssa keskenämme tilasto-osion, sillä meille molemmille sosiologian opiskelijoina tuleva kvantitatiivisten menetelmien kurssi asetti jonkinlaisia kevyitä pakotteita verestää mieleen tilastollisia menetelmiä. Emme siis kierrättäneet rooleja aivan samoin, kuin ehkä alkuperäisessä tehtävänannossa oltiin suunniteltu, sillä muille ryhmäläisille Spss:n käytön oppiminen oli tarpeetonta heidän pääaineidensa kannalta. Itse olen matemaattisten asioiden kanssa auttamatta aivan käsi, mutta jonkunlaista otetta tuli saatua tähänkin tilasto-ohjelmaan. Perusasioiden kanssa meni melko pitkään, sillä en ole aiemmin opinnoissani joutunut käyttämään mitään vastaavaa. Kurssin sijoittuminen ennen kvantikurssia oli melko hankala, sillä itseopiskelua oli paljon, ja olisin ehkä kaivannut jotain vanhanmallisen Spss-kurssin tyyppistä, jossa oltaisiin käyty läpi pelkästään tätä yhtä ohjelmaa. Ymmärrän kuitenkin, että tämänhetkinen tvt-kurssi on kasattu nopeasti tutkintovaatimusten muuttuessa, eikä voi tietenkään vastata samalla tavalla edellisten kurssien kaikkiin vaatimuksiin.

Runsas erilaisten ohjelmien käyttö tuntui aluksi hieman hankalalta, mutta siihen tottui melko nopeasti, kunhan käsitti mistä koko hommassa oli kyse. Metaosion tekeminen tuntui välillä vähän hömpältä, eikä siinä loppujen lopuksi ollut mitään varsinaisen suurta “tekemistä.” Siksi meillä olikin suurin työnjako laadullisten artikkeleiden ja tilastollisen aineiston välillä, joita molempia teimme työpareittain. Tilastopuurtajaparini oli selkeästi nopeammin perillä Spss:n saloista, joten koin olevani hieman pölkkypäisen oppipojan (tai tyttären) roolissa. Koen omien tutkimusintressieni olevan yleensä laadullisesti suuntautuneita, mutta tiedän, että nämä hieman epämiellyttävätkin on opittava ja osattava ollakseen ammattimainen tulevaisuudessa.

– Saara

Työnjaollisesti ryhmämme painottui niin, että minä ja Saara keskityimme ennen kaikkea tilasto-osioon, ja olin asettanut päämääräkseni kurssille nimenomaan tilasto-osaamisen kasvattamisen. Projekti alkoi ryhmällämme tilastoaineiston etsimisellä, joksi valikoitui Ailan Koulun hyvinvointiprofiili 2013-2014: yläluokat 7-9. Aineisto oli siinä mielessä antoisa, että tutkimuskysymyksiä oli helppo keksiä, ja keskityimme aineistosta juuri kiusaamiseen, sillä halusimme tutkia sen mahdollista linkittymistä muihin muuttujiin.

Kurssin sijoittuminen opintoihin tilasto-osion kannalta on kaksipiippuinen juttu. Joitain käsitteitä joutui viime vuoden tilastokursseilta palauttelemaan mieleen, minkä takia olisi voinut olla kätevää tutustua tilasto-ohjelmiin jo vuosi sitten. Toisaalta kurssin muu sisältö saattaa liittyä enemmän kandidaattivaiheen opintojen loppupuolelle, joten vaikeaa sanoa, mihin vaiheeseen kaikki sopivasti sijoittuisi. Joka tapauksessa kävi selväksi, että tilasto-ohjelmia ei ainakaan ilman käsitteiden hallitsemista olisi järkeä opetella.

Opiskelu oli ainakin omalta osaltani pelkästään itsenäistä. Kurssin Moodle-sivun videoilla pääsi alkuun, mutta muuten opettelin SPSS-ohjelmaa internetin oppaiden avulla. Ohjaustahan olisi ollut saatavilla, mutta tuntui, että silloin olisi pitänyt olla varsinainen pulma, johon mennä hakemaan ratkaisua. Itselle pulmia ei onneksi muodostunut, vaan kokeilemalla oppi, mutta jonkinlainen tarkempi ohjeistus siitä, mitä toimintoja kurssilla olisi tarkoituksenmukaista oppia, olisi voinut auttaa suunnittelemaan etenemistä.

– Anna

Metaosion alkupuuhasteluissa tuli luoda erilaisia käyttäjätilejä ja -ryhmiä sekä tutustua erilaisiin virtuaalisiin työkaluihin. Loimme, kuten monet kohtalontoverimme tällä kurssilla, ryhmän muun muassa Yammeriin ja RealTimeBoardiin sekä ryhmäkirjaston Zoteroon. Ajatus yhteisistä virtuaalisista työkaluista vaikuttaa hyvältä tämänkaltaisessa ryhmätyöskentelyssä, sillä yhteisen ajan löytäminen neljänkin ihmisen kesken on usein vähintäänkin haastavaa. Kuitenkin edellä mainittujen työkalujen käyttö, kenties Zoteroa lukuun ottamatta, osoittautui varsin toimimattomaksi ratkaisuksi.

Yammer on sinänsä on kenties toimiva keskustelualusta ja toimiikin moitteettomasti, mutta koska se ei ole kenenkään normaali kommunikaatiokanava, täytyy sitä joka kerta varta vasten mennä katsomaan. Jos tarkoituksena on saada ryhmäläisille viestiä nopeasti, ei Yammer ole siihen välttämättä paras, sillä ylipursuavassa sosiaalisen median maailmassa monet seuraavat useita eri kanavia ja Yammer tähän päälle lähinnä kuormittaa eikä kevennä mieltä. Luontevinta olisi käyttää jo olemassa olevia kanavia, kuten Facebookia tai melkeinpä perinteistä sähköpostia, kuin ottaa vielä yksi viestinnän väline seurattavaksi muiden päälle. On kuitenkin hyvä olla tietoinen erilaisista kommunikaatiovaihtoehdoista, ja jos haluaa pitää yksityiselämänsä visusti erossa opiskelu- tai työelämästä, on Yammer esimerkiksi Facebookille oiva kilpailija.

RealTimeBoard on hauska työkalu, jonka visuaalisuus ja helppous ovat plussaa. Kuitenkaan itselleni ei oikein avautunut RealTimeBoardilla tehdyn ”tutkimussuunnitelman” syvin olemus tai tarkoitus. Ihmiselle, jolle erilaiset miellekartat on luonteva tapa hahmottaa ajatteluaan, RealTimeBoard varmasti tarjoaa hyvän virtuaalisen jaettavan työkalun, mutta omalle työskentelytavalleni se vaikutti lähinnä vieraalta.

Kaiken kaikkiaan on hyvä tietää erilaisista virtuaalisista työkaluista ja vaihtoehdoista, mutta lukuisten uusien käyttäjätilien ja salasanojen luominen sekä näistä seurannut “roskaposti” vaikutti lähinnä rasittavalta. Kurssin tarkoituksena todella oli oppia käyttämään erilaisia apuvälineitä, mutta oikeasti ryhmätyöskentelyn kannalta on järkevintä valita tarkoituksenmukaiset työkalut. Tällöin esimerkiksi kommunikaatiossa tulisi valita se vaihtoehto, jota ryhmäläiset luonnostaan seuraavat muutenkin, eikä ottaa ylimääräisiä foorumeita mukaan päivittäin tarkistettavien sosiaalisten medioiden joukkoon.

-Antti