Erikoislääkärien lisäkoulutusjärjestelmä
Lisäkoulutusjärjestelmän tavoitteena on turvata terveyspalvelujärjestelmän (työnantajan) tarpeista lähtevän erikoisalojen erityisosaaminen. Joillakin erikoisaloilla tarpeet kohdistuvat vain yliopistosairaaloihin ja joillakin erikoisaloilla on kyse laajemmasta kuin yliopistosairaalan tarvitsemasta erityisosaamisesta.
Tiedekuntien lisäkoulutusjärjestelmän piiriin kuuluu pääsääntöisesti yhden erikoisalan syventävä koulutus.
Lisäkoulutus on terveyspalvelujärjestelmän (työnantajan) resurssien varassa toimivaa koulutusta.
LISÄKOULUTUSJÄRJESTELMÄ
Lisäkoulutusohjelmien perustaminen
Erikoisala valmistelee esityksen uuden lisäkoulutusohjelman käynnistämisestä. Esitys tulee valmistella valtakunnallisesti erikoisalan yhteistyönä.
Esityksen tulee sisältää:
* Selvitys ja perustelut uuden lisäkoulutusohjelman tarpeesta ja koulutusvolyymeista
* sikäli kuin mahdollista, koulutuksessa tulee huomioida UEMS:in näkemykset sekä kansalliset linjaukset
* Tieto siitä, missä koulutusyksiköissä koulutusta tarjotaan (HY, TY, Tay, ISY, OY) ja muiden koulutusyksikköjen puolto
* Tieto lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilöstä ja kuulustelijasta
Esityksen hyväksyy tiedekuntaneuvosto. Lisäkoulutusohjelmasta vastaa tiedekunnassa yksikön johtajan nimeämä vastuuhenkilö.
Lisäkoulutusohjelman tarve tarkistetaan viiden vuoden välein. Jos viiden vuoden ajanjaksolla (alkaen 2010) lisäkoulutusohjelmaan ei ole rekisteröityneitä eikä valmistuneita, ammatillisen jatkokoulutustoimikunnan puheenjohtaja selvittää tiedekunnan yhteyshenkilön kanssa kyseisen lisäkoulutusohjelman tarpeen.
Lisäkoulutusohjelmien sisältö
Lisäkoulutusohjelmien käytännön palvelun kesto on vähintään 2 vuotta yliopiston hyväksymässä koulutuspaikassa asianomaisella alalla. Koulutuksen aikana on saavutettava sille asetetut oppimistavoitteet. Koulutuksessa olevalle tulee nimetä henkilökohtainen tutor.
Lisäkoulutusohjelmaan sisältyy teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 60 tuntia
koulutusyksiköiden oman sisäisen viikkokoulutuksen lisäksi.
Lyhyin hyväksyttävä palvelujakso on 1 kuukausi (30 pv). Mikäli koulutuksen suorittaa osaaikaisena, on työskentelyn oltava vähintään 50 % kokoaikaisesta palvelussuhteesta (min. 18,5 h/vko). Tällöin koulutusaika vastaavasti pitenee. Suoritusten hyväksymisessä noudatetaan tiedekunnan antamia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen- ohjeita (AHOT-periaatteet).
Lisäkoulutusohjelmaan liittyy kuulustelu. Kuulustelun voi suorittaa viimeisen koulutusvuoden aikana. Lisäkoulutusohjelmien koulutus- ja kuulusteluvaatimukset ovat voimassa toistaiseksi. Vaatimuksia on mahdollista tarkentaa tarpeen mukaan tai erikoislääkärikoulutuksen vaatimusten päivittämisen yhteydessä.
Vaihtoehtoisesti koulutettava voi osallistua lisäkoulutusalan eurooppalaiseen tai pohjoismaiseen kuulusteluun.
Opiskeluoikeus ja koulutukseen valinta
Lisäkoulutukseen voi hakeutua erikoislääkärin tutkinnon koulutuksen suorittamisen jälkeen.
Tiedekunnassa rekisteröidään lisäkoulutusohjelmaan erikoislääkäri, jolle koulutuksen
vastuuhenkilö on tehnyt koulutussuunnitelman yhdessä koulutuksessa olevan kanssa.
Todistus
Lisäkoulutus ei johda tutkintoon, joten tiedekunta ei myönnä siitä tutkintotodistusta. Sen sijaan lääketieteellinen tiedekunta/erikoisala myöntää lisäkoulutusohjelman suorittamisesta todistuksen, josta ilmenee valtakunnallisesti hyväksytyt lisäkoulutusohjelman vaatimukset ja toteutuminen.
Lisäkoulutuksen suorittaneiden lääkäreiden oikeudellinen asema
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) rekisteröi vain erikoislääkärin tutkinnon perusteella erikoislääkärin oikeudet. Se ei rekisteröi muita yliopiston myöntämiä todistuksia.
Erikoislääkärin oikeudellinen asema eli ammatinharjoittamisoikeudet syntyvät vain
erikoislääkäritutkinnon suorittamisesta.
LISÄKOULUTUKSEN HALLINNOLLINEN TOTEUTUS
Koulutettavien lukumäärä ja tarve
Lisäkoulutus vastaa yliopistosairaalan tarpeisiin. Kuitenkin joillakin aloilla on tarve kouluttaa myös keskussairaalan tarpeisiin erityisosaajia. Lisäkoulutuksen käytännön palvelun järjestämisessä kiinteä yhteys Hyksin kanssa on välttämätöntä
Käytännön palvelun suorittaminen
Lisäkoulutus voidaan suorittaa toimialan kannalta tarkoituksen mukaisessa virassa (esim.
erikoistuvan lääkärin tai erikoislääkärin virassa tai viransijaisena). Edellytyksenä on, että koulutus on järjestettävissä koulutussuunnitelman mukaisesti ja koulutuksen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa.
Lisäkoulutuksen hallinto
Lisäkoulutuksen koulutusohjelmalle tiedekunta nimeää vastuuhenkilön, joka vastaa koulutuksen sisällöstä ja seurannasta. Niillä lisäkoulutusaloilla, joita järjestetään useassa tiedekunnassa, tulee olla tarvittaessa alan valtakunnallisia suunnittelu- ja/tai koordinaatiokokouksia.
KUULUSTELUJEN JÄRJESTÄMINEN
Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmien kuulustelusta huolehtii kukin lisäkoulutusala. Tiedekunnat eivät vastaa kuulustelusta aiheutuvista kustannuksista. Mikäli kuulustelu järjestetään valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun yhteydessä, tiedekunta vastaa käytännönjärjestelyistä (salivaraukset, valvojat, vastauspaperit jne.) aiheutuvista kustannuksista. Kuulustelijoille ei makseta kuulustelupalkkiota.
Kuulustelijat
Lisäkoulutusohjelman kuulustelija nimetään lisäkoulutusohjelmaa perustettaessa. Kussakin kuulustelussa toimii kerrallaan kaksi kuulustelijaa. Lisäkoulutusohjelman valtakunnallinen vastuuhenkilö sekä koordinaattori hankkivat kuulustelijat kuhunkin kuulusteluun.
Kuulusteluvaatimukset
Mikäli lisäkoulutusohjelma on useammassa kuin yhdessä tiedekunnassa, vastuuhenkilöiden tulee sopia kuulusteluvaatimusten yhteneväisyydestä. Lisäkoulutusohjelmien kuulusteluvaatimukset ovat voimassa toistaiseksi.
Kuulusteluajankohdat ja -paikat
Lisäkoulutusalat sopivat kuulustelun käytännön järjestelyistä: aika, paikka, ilmoittautuminen, kesto, valvonta. Kuulustelu pyritään järjestämään valtakunnallisen erikoislääkärikuulustelun yhteydessä ja siitä tulee sopia oman yliopiston lisäkoulutusyhdyshenkilön kanssa. Siinäkin tapauksessa alat hoitavat muut järjestelyt paitsi valvonnan.
Kuulusteluun ilmoittautuminen
1. Mikäli kuulustelu järjestetään erikoislääkärikuulustelun yhteydessä, kuulusteluun ilmoittaudutaan oman tiedekunnan lisäkoulutusyhdyshenkilölle, joka ilmoittaa tenttijästä ja kysymysten tarpeesta lisäkoulutuksen vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilön tulee hankkia tentaattorit ja toimittaa tenttikysymykset tiedekunnan yhdyshenkilölle. Mikäli koulutukselle on sovittu valtakunnallinen koordinaattori tai muu tenttikysymysten koordinoija, tiedekunnan yhdyshenkilö ilmoittaa hänelle kysymysten tarpeesta ja koordinaattori huolehtii tentaattorit ja toimittaa kysymykset tiedekunnan yhdyshenkilölle.
Kuulusteluun ilmoittaudutaan viimeistään 5 viikkoa ennen kuulustelutilaisuutta.
2. Mikäli tentti järjestetään muuten kuin erikoislääkärikoulutuksen yhteydessä, ilmoittaudutaan koulutusohjelman vastuuhenkilölle, joka huolehtii näissä tapauksissa tenttijärjestelyt.
Kuulusteluun osallistuvan tulee olla rekisteröitynyt lisäkoulutusohjelmaan.
Kuulustelukysymysten asettaminen
Kuulustelijat laativat kysymykset yhdessä. Kun tentti on erikoislääkärikuulustelun yhteydessä, kuulustelijoiden tulee ilmoittaa kysymykset ja niiden arviointiperusteet tiedekunnan yhdyshenkilölle. Kuulusteluvastaukset toimitetaan kuulustelun jälkeen lisäkoulutusohjelman vastuukuulustelijoille.
Kuulustelu perustuu, paitsi koulutusohjelmassa mainittuun kirjallisuuteen, lehtiin ja lainsäädäntöön, myös siihen kunkin erikoisalan käytännön tietoon, joka koulutuksessa olevalle on kertynyt.
Kuulusteltavat esiintyvät kuulustelussa joko omilla nimillään tai tarvittaessa koodeilla (anonyymisti).
Kuulusteluvastausten tarkastaminen ja arvostelu
Kumpikin kuulustelija arvostelee vastaukset itsenäisesti. Kuulustelijoiden tulee neuvotella keskenään siitä, ketkä ovat kuulustelussa hyväksytty ja ketkä hylätty.
Kuulustelu tulee arvioida 6 viikon kuluessa. Kuulustelussa olleelle toimitetaan kuulustelun tulos ja vastauspaperit.
Kuulustelun arvosana on hyväksytty/hylätty, lisäksi voidaan ilmoittaa tehtäväkohtaiset pisteet. Hylätystä kuulustelusta on annettava kirjallinen vastine joko vaadittavien asiakokonaisuuksien luettelona tai henkilökohtaisena kirjallisena palautteena.
Oikaisumenettely
Kuulusteltava voi kirjallisesti pyytää oikaisua kuulustelun arvostelleilta kuulustelijoilta 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut kuulustelun tuloksen tietoonsa. Oikaisupyyntö toimitetaan vastuuhenkilön kautta kuulustelijoille. Kuulustelijoiden tulee antaa perusteltu vastauksensa kohtuullisessa ajassa. Mikäli kuulusteltava on vielä tyytymätön päätökseen, hän voi hakea oikaisua oman tiedekuntansa säännösten mukaisesti.
Erikoisalat voivat sopia tarkemmista menettelyistä (lisäohjeet) kuulusteluiden järjestämiseksi.