Osa 11 Päiväni Myllyhoidossa

Kauniaisten sotavammasairaala on saanut uusia käyttäjiä. Sinne on asettunut myös Kalliolan klinikka, jonka päihdekuntoutukseen tutustuin yhden päivän ajan. Ensin join kahvit henkilökunnan kanssa ja sain itselleni käsinkirjoitetun ohjelman. Minut ohjattiin ensin perheterapeutti Aino Koskiluoman surua käsittelevälle luennolle ja kahteen ryhmään. Keskustelin myös vastaavan sosiaalityöntekijän Outi Raidénin kanssa. Tunsin tulleeni hyvin kohdatuksi, ja tulooni oli varauduttu.

Myllyhoidon periaatteet

Kalliolan klinikka on antanut Myllyhoitoa vuodesta 1982 lähtien. Outi Raidén kertoo, että Kalliolan klinikka toteuttaa Minnesota-mallin mukaista hoitoa päihderiippuvuuteen. Malli on saanut alkunsa Hazelden (nyk. Hazelden Betty Ford) -säätiön klinikalla Yhdysvalloissa.

Minnesota-malli pohjautuu Nimettömien alkoholistien AA-liikkeen 12 askeleen toipumisohjelmaan. AA-liike perustuu alkoholistien toisilleen antamaan vertaistukeen ja jakamiseen.  AA-liike syntyi Bill Wilsonin ja Robert Smithin (”tri Bob”) toimesta 1930-luvulla. He tutustuivat toisiinsa ja huomasivat, että heidän vertaisuutensa auttoi heitä. Tärkeänä he pitivät sitä, että ihminen voi olla oma itsensä ilman naamiota ja tasavertaisena muiden kanssa. Heille päihteettömyys perustui uudistuneisiin elämänarvoihin ja uuteen elämänsisältöön. 12 askeleen ohjelma ja myöhemmin Minnesota-malli rakentuivat ihmisen hengellisyyden huomioimisen pohjalle. Hengellisyys tarkoittaa sitä, että saadaan yhteys toiseen ihmiseen ja omaan itseen.

 Ammattilaiset alkoivat hyödyntää kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa vertaistukea psykiatrisessa ja päihdehoidossa. Hazelden Foundationin klinikka alkoi toteuttaa tätä mallia systemaattisesti alkoholistien hoidossa 1950-luvulla.

Suomessa mallia kutsutaan Myllyhoidoksi sosiaalineuvos Toivo Pöysän mukaan, joka toi sen ensimmäisenä Suomeen. Myllyhoito on ammatillista hoitoa, joka rakentuu 12 askeleen ohjelmaan. AA-liikkeessä ei ole ammattilaisia vaan ryhmät perustuvat vain vertaistukeen. Myllyhoidossa samaa 12 askeleen ohjelmaa työstetään ammattilaisten ohjauksessa. Tarkoituksena on saada ihminen näkemään päihderiippuvuus ja se, miten siitä voi toipua ja saada muuta tarvittavaa apua esimerkiksi terveydenhoidon, sosiaalityön tai läheistyön keinoin.

Myllyhoidossa päihderiippuvuus nähdään sairautena, josta on mahdollisuus toipua. Hoidosta puhutaan kuntoutuksena ja asiakkaista kuntoutujina tai potilaina. Hoidon tarkoituksena on tarjota välittävää läsnäoloa ja tunnetta siitä, että kukin on merkityksellinen. Hoidon aikana lähdetään pohtimaan sitä, miksi juon tai toimin niin kuin toimin.

12 askeleen ohjelma

Myllyhoitoon kytkeytyvät kiinteästi AA- (anonyymit alkoholistit), NA- (nimettömät narkomaanit), Al-Anon- tai ACA- (aikuisten alkoholistien lapset) vertaisryhmät sekä 12 askeleen ohjelma. Raidénin mukaan 12 askeleen ohjelman tehtävänä on levittää toivoa vielä päihteitä käyttävien keskuuteen. Ohjelman ensimmäinen askel on omavoimaisuuden luovuttaminen korkeammalle voimalle, jonka kukin voi käsittää kuten haluaa. Yhdistävänä tekijänä on, että ihminen katuu tekojaan ja haluaa jättää taakseen itsekeskeisen elämän. Usko jumalaan ei ole edellytys toipumiselle: olemassa on myös esimerkiksi Kaksitoista askelta ateisteille -ryhmä.

Jokainen kuntoutuja työstää 12 askeleen ohjelmaa, johon sisältyvät raittiiseen elämään johtavat periaatteet tiivistetysti. Askeleet kuvaavat prosessia, jonka aikana alkoholisti tai narkomaani löytää raittiuden, säilyttää sen ja toipuu. Toipumiseen sisältyy se, että ihminen myöntää rehellisesti olevansa voimaton alkoholin suhteen ja ettei toivu ilman toisten apua. Hän etsii uudenlaista hengellistä yhteyttä johonkin itseänsä suurempaan voimaan. Hän hyvittää muille ihmisille tekemiään vääryyksiä sekä kertoo muille uudenlaisesta elämäntavastaan.

Kalliolan klinikan tiloissa toimivat iltaisin ja viikonloppuisin itsenäisesti edellä mainitut ryhmät, joihin kuntoutujat voivat helposti tutustua. Kuntoutujat voivat käydä myös klinikan ulkopuolisissa ryhmissä.

Moniammatillisuus yhdistettynä kokemusasiantuntijuuteen

Myllyhoidon erityisenä vahvuutena on hoitohenkilöstön moniammatillisuus yhdistettynä kokemusasiantijuuteen.

Ammattilaiset ovat saaneet sosiaali- ja terveydenhuollon tai kasvatusalan koulutuksen. Heihin kuuluu päihdeterapeutteja, päihdeohjaajia, sairaanhoitaja, hoitaja, perheterapeutti, sosiaalityöntekijä ja lääkäri.

Työntekijöiden tehtävänä on toimia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti ja valvoa toimintakäytäntöjen eettisyyttä ja asiakkaan oikeusturvan toteutumista.

Ymmärrys päihderiippuvuudesta

Myllyhoidossa puhutaan sairauden hoidosta, mutta Raidén itse puhuu mieluummin “sairauden kaltaisesta tilasta”. Päihderiippuvuus johtaa ennemmin tai myöhemmin fyysiseen sairastumiseen.

Raidén korostaa sitä, että eri maissa on erilaiset juomakulttuurit ja juopumista siedetään eri tavoin. Joka tapauksessa alkoholistinen juominen aiheuttaa ongelmia ihmiselle itselleen ja hänen lähiympäristölleen.

Myllyhoidossa ymmärretään päihderiippuvuus myös yhteisöllisenä ongelmana, joka koskettaa kuntoutujan lähellä olevia ihmisiä.

Sen tähden kuntoutuksessa pidetään tärkeänä sitä, että kuntoutujan verkosto tulee osaksi kuntoutusta. Kuntoutujan tärkein palveluverkosto ja mahdollisesti työnantaja, jos on kyseessä hoitoonohjaus, kutsutaan verkostotapaamisiin, joissa keskustellaan kuntoutuksen etenemisestä ja sovitaan jatkohoidosta.

Kuntoutujan läheisiä pyydetään lähettämään kirje klinikalle. Se luetaan ääneen kuntoutujalle, mikä herättää hänessä tunteita. Sen lisäksi voidaan järjestää tapaamisia perheterapeutin ja läheisten kanssa. Sukulaisia voidaan ohjata myös Al-Anon-ryhmiin hoitamaan itseään. Heille voidaan järjestää myös läheisluentoja.

Kuntoutusjakson jälkeen osa kuntoutujista jatkaa avohoidossa, esimerkiksi A-klinikalla. Jatkohoidon kanssa järjestetään myös verkostotapaaminen. Suositus on, että kaikki kävisivät hoitamassa itseään AA-/NA-ryhmissä.

Kuntoutusjakso

Hoito perustuu kuntoutussuunnitelmaan, jonka on tehnyt lähettävä taho tai moniammatillinen tiimi yhdessä kuntoutujan kanssa. Suunnitelmaan sisällytetään tarvittaessa yksilö-, pari- tai perhetapaamisia kuntoutusjakson aikana tai sen jälkeen. Kuntoutuksen perusjakso kestää 28 vuorokautta, jonka jälkeen sitä voidaan tarvittaessa jatkaa. Kuntoutujat asuvat tuon jakson klinikalla.

Perusjakson jälkeen suositellaan lyhyitä jaksoja klinikalla esimerkiksi 3, 6 tai 12 kuukauden välein. Mahdollisten retkahdusten jälkeen kuntoutuja voi tulla interventiojaksolle tai lyhyeen viikon mittaiseen kriisihoitoon.

Hoitomalli ei sovellu esimerkiksi ylläpitohoidossa oleville henkilöille. Sen sijaan työpaikalta tai lastensuojelusta hoitoonohjatut kuntoutujat toivotetaan tervetulleiksi. Hoitoonohjatut kuntoutujat eivät ole aina heti motivoituneita kuntoutukseen mutta voivat jakson aikana saada uudenlaisia ajatuksia.

Päiväryhmät

Kuntoutujien yksilölliseen päiväohjelmaan sisältyy kaksi ryhmätapaamista klinikan muiden vertaisten kanssa. Toinen ryhmä on päihdeterapeutin ohjaama ja toinen on vertaisryhmä. Ohjatussa ryhmässä edetään tietyn ohjelman mukaisesti, ja jokainen kuntoutuja esittelee toisille muun muassa omaa käyttöhistoriaansa sekä edistymistään toipumisessa. Vertaisryhmää vetää ryhmän vanhin. Kuntoutujat voivat tavata työntekijöitä yksilöllisesti.

Osallistuessani päivän ryhmiin huomasin, että kuntoutujia rohkaistaan pyytämään apua toisilta. Se tukee ajatusta, ettei kenenkään tarvitse selvitä yksin. Jokainen pystyy ryhmässä peilaamaan omia kokemuksiaan ja tuntojaan vertaisten vastaaviin. Ihmiset jakavat rohkeasti omia kokemuksiaan ja tuntuvat saavan hyvän yhteyden toisiinsa.

Koskettavaa oli tyyneysrukous, jonka ryhmä halusi rukoilla minun puolestani, koska olin heidän kanssaan vain kyseisen päivän. Olin liikuttunut minulle osoitetusta huomiosta ja hyvän toivomisesta.

Kirjalliset lähteet:

Fourth Step Inventory. Introduction to the 4^th Step Inventory Workshop (2007) Teoksessa Big Book Alcoholics Anonymous, Dallas B. (479), 522–4391.

12 – Tervetuloa! Opas AA:han (2014) AA:ssa ohjelman avulla raittiina. Vaasa: Suomen AA-Kustannus ry.

Kaksitoista askelta ateisteille (Moniste, 1 sivu).

Kalliolan klinikka. Moniammatillista Minnesota-mallista hoitoa päihderiippuvuuteen. Helsinki: Kalliolan setlementti (ei painovuotta).

Kuvaus Myllyhoito-mallista. Kalliolan setlementti. (Moniste, luonnos, 12 sivua)

White, William L. & Miller, William R. (2007) The Use of Confrontation in Addiction Treatment – History, Science, and Time for Change. Counselor, 8(4), 12–30.