Helsingin yliopisto
Kohtaamani nuoret eivät ole samanlaisia eivätkä heidän kokemuksensa ole yhtäläisiä. Heidän kokemuksissaan on kuitenkin yhdenmukaisuutta. Heitä yhdistävät vaikeudet, jotka liittyvät heidän lapsuutensa olosuhteisiin ja ihmissuhteisiin. Joidenkin nuorten kohdalla päihteidenkäyttö, tuomiot ja kuolintilastot kertovat karua kieltään yli sijaishuollon ulottuvista vaikeuksista. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien sijoitettujen nuorten kohdalla. Osa nuorista on tyytyväisiä moniin elämänsä asioihin. Erityisesti työ, opinnot tai muu mielekäs tekeminen rytmittävät heidän arkeaan ja tuovat heille toimeentulon mahdollisuuksia. Tärkeää on myös tunne siitä, ettei ole yksin.
Synkät yleistykset vievät toivoa paremmasta. Myös stereotyyppiset asenteet masentavat ja lannistavat.