Kategoriat
Viikkoharjoitus

Episode VI: Return of the QGis

Toisiksi viimestä blogia olis aika kirjoitella. Kello nyt pimenneenä tiistai-iltana jo 19:45 kun päivityksen aloitin. Epäloogisuus ja asiavirheet tästedes johtuvat ainoastaan väsymyksestä. Ja vielä kaiken lisäksi ensi viikolle täytyy vielä keksiä joku muu nimi blogille, koska sequel trilogyyn en koske.

The Emperor Is Not As Forgiving As I Am.

Viimeviikon luentotehtävä oli varsin mielenkiintoinen ja piristi kummasti. Aamujumppa sumuisessa ja erityisen liukkaassa Arabianrannassa oli varsin kiva, koska se oli jotain niin erilaista. Tavoitteena oli siis kerätä itse pisteaineistoa, jossa arvioitiin muun muassa viihtyvyyttä ja esteettömyyttä. Itse sain noin 15 pistettä kartalle ja suuntasin vajaan 3 kilometrin aamuliukastelun jälkeen koneen ääreen. Dataa oli hienosti kertynyt eripuolilta Helsinkiä, mutta myös muualta Suomesta. Muun Suomen pisteiden sijoittuminen kartalle osoittautui hankalaksi, mutta ratkesi oikean projektion ja koordinaattijärjestelmän yhdistelmällä.

Pisteaineistosta tehtiin nk. Heat map, tai tieteellisemmin sanottuna interpolointi. Interpoloinnin seurauksena saatiin kartta, jossa korostuvat alueet, joilla jokin tietty ominaisuus on parempi/heikompi. Itse en karttaa tunnilta tallentanut, enkä kokenut tarpeelliseksi tehdä sitä uudestaan, koska monen muun kurssilaisen blogissa on edesmenneen tuotokseni kaltainen valmiste. Hyvä esimerkki on hyvän ystäväni Eeron GIS Blogissa, joka on lähes identtinen verrattuna omaani.

What I Told You Was True, From A Certain Point Of View.

Okei ja sitten leikitään sitä opettajaa. Samalla kun kirjoitan tätä blogia, on taustalla pyörimässä prosessi testimielessä, jolla teen interpolointia Japanin lähiympäristöön maanjäristysten voimakkuuksista. Kuitenkin havainnollistavampi kartta maanjäristyksistä on kuvan 1 esitys. Maanjäristysaineiston teemaksi valitsin lähimenneisyyden tapahtumat, ja siksi ajoitukseksi osui 2000-2021. Magnitudimäärän heitin lähes hatusta, jotta aineistosta tulisi mahdollisimman laaja, mutta kuitenkin siten, ettei 20 000 kohteen määrä ylity. Tämä maaginen 20 000 kohdetta oli siis palveluntarjoajan (USGS) kapasiteetti. Näillä parametreillä kuitenkin sain tuotua reilut 10 000 kohdetta, jotka mallintavat varsin hyvin maanjäristysten esiintymistä.

Kuva 1. Maanjäristykset (yli 5,5 magnitudia) vuosina 2000-2021.

Opetusnäkökulmasta tärkeätä on saada oppilaille käsitys kokonaisuudesta. Maanjäristysten lisäksi kuvassa 1 on taso kuvaamassa mannerlaattojen sijoittumista. Todennäköisesti ensin näyttäisin oppilaille kartan, jossa ei ole mannerlaattojen rajoja, jotta hetki voitaisiin yhdessä pohtia sitä, millaisilla alueilla maanjäristyksiä esiintyy. Myös pohtisimme sitä, miten mannerlaattojen liikesuunnat toisiinsa nähden vaikuttavat järistysten voimakkuuksiin, vai vaikuttaako se ollenkaan.

Kuva 2. Värimaailma luo lopputuloksesta vielä enemmän taideteosmaisen.

Kokeilin maanjäristysaineistosta myös toteuttaa samanlaista interpolointia kuin luennolla, mutta siitä tuli mielestäni kaikkea muuta paitsi hyvä oppikirjakuva. Kuva 2 kuvaa Japania ympäröivaa aluetta, mutta siitä on hankala kyllä tehdä minkäänlaista tulkintaa. Kuitenkin hieno siitä tuli. Interpolointiinkin kului aikaa lähes 40 minuuttia, mutta taustalla se pyöri samalla oikein mainiosti.

Jatkona maanjäristyksille seuraavaksi on vuorossa tulivuorien sijoittuminen maapallolla. Aineiston tuonti meinasi tuottaa päänvaivaa .tsv tiedostomuodon vuoksi, mutta sehän ei ongelmaksi muodostunutkaan. Sarakkeen erottimeksi vain ’tab’ ja sillä hyvä. Tulivuoriaineisto oli varsin helppo liittää samaan pohjaan kuin maanjäristykset.

Kuva 3. Tulivuorten ja maanjäristysten sijainnit noudattavat selkeästi ainakin jotain samankaltaista kaavaa, mielenkiintoista.
Kuva 4. Vaihtoehtoinen, ei minun laatima, kartta tulivuorista

Väsymys iski ja muutama(kymmen) TikTok myöhemmin kello lähentelee jo 21 ja nukkumaanmenoaika kolkuttelee ovella. Kuvassa 3 on opetuskelpoinen kartta, jossa on mannerlaattojen lisäksi kaikki tulivuoret. Opettajan vinkkelistä myös nyt olisi hyvä hetki pohtia kaikkien kolmen teeman yhteyksiä ja kausaatiota. Eräs netin syövereistä löytynyt tulivuorikartta (kuva 4.) on myös varsin toimiva, siinä ei ole käytössä Eurooppakeskeinen maailmankartta vaan keskeltä Eurooppaa katkeava. Tämä havainnollistaa paremmin Pohjois-Amerikan ja Euraasian välillä oleaa tulivuorien keskittymää.

Saa nähä, ehkä vielä joskus päädyn jotain opettamaankin ja ehkä sitten käytössäni on itselaatimani karttojen kokoelma 🙂
Nyt nukkumaan, jotta jaksaa vielä huomenna aamulla skarpata viimeisen kerran tällä kurssilla…

-Veeti

Lähteet

Turkki E. (viitattu 2.3.2021) Aineiston keruuta sumuisena aamuna –https://blogs.helsinki.fi/turkkiee/2021/03/02/aineiston-keruuta-sumuisena-aamuna/

Volcano (viitattu 2.3.2021) – https://www.britannica.com/science/volcano

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *