Mikäs se olisi taas kerran parempi tapa viettää tiistai-iltaa kuin lähes viikon takaisen luennon mieleen palauttelu. Todennäköisesti en muista puoliakaan kaikista hienoista ominaisuuksista, joita käytimme, mutta muutamasta jäi ainakin jo selvä käyttövarmuus useiden toistojen ja kömmähdysten (taas kerran) jälkeen. Ainakin osaan nyt yhdistää tietokantoja toisiinsa, sekä liittää saaria osaksi samaa saraketta (aika siistii I know).
This is where the fun begins.
Kurssikerralla siis lähinnä keskityimme Afrikkaan ja tarkemmin siis timanttikaivoksiin, konflikteihin, öljyesiintymiin ja näiden kaikkien välisiin suhteisiin. Erilaisten uusien työkalujen avulla laskettiin kunkin valtion alueella olevien uniikkien havaintojen määrä, sekä myös öljykenttien pinta-alat. Luennolla pohdimme melko kattavasti minkä asioiden välillä on yhteyksiä, sekä niitä minkä välillä ei ole. Tässä kuitenkin muutamia pohdintoja, ettei tämä päivitys jäisi niin kauhean vajaaksi:
Eniten konflikteja on Etiopiassa (104). Eniten timanttikaivoksia Etelä-Afrikassa (43) ja Angolassa (43). Konflikteja uniikkeina vuosina eniten myös Angolassa (42). Nopea päättely: timantit ovat haluttuja, ja haluttu (ja hyvin rajallinen) resurssi synnyttää usein konflikteja. Siis hyvin monessa Afrikan valtiossa on käyty ja käydään vieläkin taistelua timanteista. Toki Afrikassa syntyy konflikteja muistakin asioista kuin vain timanteista, koska esimerkiksi Etiopiassa ei ole yhtään tilastoitua timanttikaivosta, mutta konflikteja sitäkin enemmän (104).
Konfliktialueilta kaivettuja timantteja kutsutaan usein veritimanteiksi. On harmillisen yleistä, että näillä kyseisillä timanteilla usein rahoitetaan konflikteja, sekä niistä käydään konflikteja. Kuitenkin nykyään näiden timanttien myyntiä pyritään estämään eettisyyden nimissä Kimberley menetelmän (eng. Kimberley Process) avulla. Angola on yksi Afrikan valtioista joiden timanttien myyntiä tämän menetelmän avulla estetään.
Vastaavanlaisen taulukoinnin voisi tehdä esimerkiksi öljyn esiintyvyyden ja siten päätellä onko öljyesiintymien määrällä yhteyttä konfliktien määrään. Kuvan 1 perusteella voisi tehdä kuitenkin alustavaa päättelyä öljyesiintymien ja konfliktien suhteesta.
Internetkäyttäjien avulla voidaan seurata maiden kehittymisastetta yhden mittarin avulla. Eri vuosien statistiikkaa voitaisiin käyttää hyväksi arvioimaan kehityskulkua eteen, sekä joissakin tapauksissa taaksepäin. Olisi myös mielenkiintoista tutkia internetin kehityksen suhdetta suuriin laajalle levinneisiin konflikteihin ja tarkastella konfliktien vaikutusta käyttäjämääriin. Tämänkaltaiset aineistot mahdollistavat hyvin monta ristiintaulukoinnin mahdollisuutta, joista suurinta osaa ei osaisi todennäköisesti edes ajatella.
It’s over QGIS!
I have the high ground!
Okei taas kerran Arttu, challenge accepted. Lähdin tekemään tehtävää tulvaindekseistä ihan julmettu flow-tila päällä. Laskin alueille pinta-alat ja kaikki käyttämällä vain QGIS:in työkaluja. Suurin haasteeni oli kuitenkin ihan pikkuriikkinen järvi, nimeltä Laatokka. Pienen pieni kulma Laatokasta (ainakin näissä aineistoissa) kuuluu Jänisjoen valuma-alueeseen. Tämän takia, kun laskin järvisyysprosentteja alueille, oli jänisjoen järvisyysprosentti lähemmäs 450%, eli 4,5 kertainen alueen pinta-alaan nähden. Kuitenkin Arttu pelastavana enkelinä vastasi avunhuutoon ja yhdessä keksimme keinon huomioida järvisyyksiä laskiessa vain Jänisjoen valuma-alueelle kuuluvan pienen kulman Laatokasta. Lopputuloksena varsin kaunis kartta tulvaindeksistä (kuva 2). Pylväät olisi myös voinut korvata ympyrädiagrammeilla, mutta ne olivat mielestäni epäesteettisen näköiset, sekä hiukan hankalat tulkittavat. Annikan GIS-Blogissa on kuitenkin useampi versio tulvaindeksikartasta ympyrädiagrammeilla.
Okei mitä tulkintoja juuri laaditusta upeasta tulva-indeksikartasta voi tehdä? Vaikuttaisi ainakin hyvin nopeasti siltä, että tulvaindeksi on suurempi merta sivuavilla valuma-alueilla kuin muilla. Toinen havaintoni kiinnittyy tulvaindeksin suhteeseen järvisyyteen. Selkeästi näyttäisi olevan yhteys sillä, että tulvaindeksi on pienempi, mitä suurempi suhteellinen järvisyys alueella on. Varsin mielenkiintoista.
-Veeti
Lähteet
Aniina I. (viitattu 9.2.2021) Harjoitus 3: Tulvaindeksikartta – https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/04/harjoitus-3-tulvaindeksikartta/
Blood Diamonds (viitattu 9.2.2021) – https://time.com/blood-diamonds/
3 vastausta aiheeseen “Episode III: Revenge of the GIS”
Master Sihvola, there are too many of them. What are we going to do?
*Sihvola looks back at them with a stern expression on his face and ignites his lightsaber.*
[…] tarkastelemalla voi huomata, että tulvaindeksi on suurin rannikkoalueella ja niin kuin myös Veeti toteaa blogissaan, näyttää siltä, että alueet joilla on paljon järviä, eivät omaa korkeaa […]