Rogue One: A Quantum GIS Story

Tässäkö tää oli? Nimittäin käsillä on viimeinen blogipäivitys kurssilta MAA-203 ja täten kiitän kaikkia blogin seuraamisesta, joskin heitä todennäköisesti kovin montaa on ollutkaan. Kurssin aikana on kyllä tullut opittua paljon uutta ja hyödyllistä paikkatietoasioista ja ohjelmistosta nimeltä QGis. Samoin kiinnostus paikkatietoasioita kohtaan on kasvanut, jonka takia päätin sisällyttää opintoihini geoinformatiikan opintokokonaisuuden, joten Arttu, varo vaaraa, siellä nähdään. Mutta pidemmittä lätinöitä mennään asiaan, eli viimeisen viikon aiheeseen. Päätin etten noudata mitään annetuista kolmesta tehtävänannosta, vaan aidosti tein karttoja aiheesta joka minua kiinnostaa.

It’s not a problem if you don’t look up.

Ensin siis tehtävänä oli päättää aihe, josta kurssikerralla tekisin karttoja. Noh aihehan oli minulle entuudestaan vanha tuttu lukion toiselta ja siellä tehdystä tutkielmasta. Siis tutkittava aihe oli Yhdysvaltojen Census Tract aineisto, joka siis on paikallinen tapa suorittaa väestönlaskua. Aineistossa tilastoidaan asukkaista vaikka mitä, mutta tarkemmin minua kiinnosti jaottelu etnisyyden perusteella. Etnisyyttä ei ainakaan mielestäni tilastoida Suomessa tilastokeskuksen puolelta, mutta jos näin on kertokaa pliis 🙂

Käytetty aineisto siis oli New York City, eli Manhattanin, Brooklynin, Queensin, Bronxin ja Staten Islandin muodostama alue. Census Tract tilastointialueet löytyivät varsin helposti googlaamalla, jopa lähes vahingossa. Ensimmäinen versio oli peräisin Esrin sivustolta, mutta muodostui pieneki ongelmaksi koordinaatiston yksiköiden (asteet) takia. Lopullinen Census Tract tilastointialuekartta löytyi joltakin nyc.gov sivustolta, joka on nyt paikassa nimeltä jemma.

Kuitenkin kun sitten viimein oikeanlainen alue löytyi, niin siihen piti vain muokata koordinaatistoksi sellainen vastaava, jonka yksikkö oli jalkojen (ft) sijasta metrit. Ympäröivä alue NYC:n ulkopuolelta tulikin sitten ihan googlen kautta täyttämään tyhjän tilan ympärille.

I’m one with the Force. The Force is with me.

Itse aineiston löytäminen tuottikin vähän enempi haasteita. Taas kerran googlaamalla löysin ensin jonkun ohjeen Census Tractin tietojenhausta, joka ohjasi minut toiselle nyc.gov sivustolle. Täältä sitten löytyi haluttu aineisto, eli Total Population by Mutually Exclusive Race and Hispanic Origin. Itse aineiston käsittely asettikin sitten täysin omat haasteensa, jotta sain sen yhdistettyä karttapohjaan.

NYC:n CTBoro alueet on koodattu numeroin, tarkemmin seitsemällä numerolla. Ensimmäinen numero ilmaisee kaupunginosaa ja on niin sanottu borough-koodi (esim. Manhattan) numerolla 1-5. Seuraavat kuusi numeroa ovat sitten CT (census tract) alueen numerot, joka on esimerkiksi 000110. Siis kokonaisuudessaan tälläinen CTBoro (census tract borough) numero voisi olla muotoa 2000110.

Tilastoaineiston tuonti QGissiin vaati monia kokeilukertoja, jotta data tuli oikein näkyviin. Ongelmia olivat muun muassa tuhaterottimena toimiva väliyönti ja QGissin automaattinen saraketyypin tunnistaminen, joka ”hukkasi” tuodessa numeroita. Ongelmat kuitenkiin selätettiin automaattisen tunnistuksen poistolla ja refactor fields toiminnolla (ja myös ihan vain kokeilemalla).

Nyt sitten miten saadaan data linkitettyä vastaavaan alueeseen? Join attributes by field value (tai jotain sinnepäin) oli tähän oikea työkalu, mutta sehän olisi ollut liian helppoa… Tilastointialueiden tiedostossa oli valmiiksi olemassa CTBoro-koodi (uniikki koodi), kun taas väestödatassa borough-koodi ja CT-koodi olivat omissa sarakkeissaan. Pään seinään hakkaamisen jälkeen field calculatorilla uusi sarake, joka laski kaksi yhdisti kaksi string-muotoista saraketta yhdeksi CTBoro koodiksi. Ja sitten yhdistäminen onnistui, vihdoin.

Nyt jokaiseen alueeseen oli yhdistetty sitä vastaava väestötilasto. Huhhuh mikä homma. Ainakin todellisuudessa tämä tuntui vielä vaikeammalta ja pidemmältä verrattuna tähän tiivistelmään. Kaikkia kompastuskiviä en edes muista, mutta niiden johdosta koin ainakin monia oivalluksen hetkiä.

Rebellions are built on hope.

Sitten oli itse datan visualisoinnin aika. Field calculatorilla kokonaisväestö jaettuna pinta-alalla ja siinä olikin sitten väestötiheyskartta. Tai ainakin näin voisi kuvitella. Jälkikäteen tuntuu todella tyhmältä, mutta olipahan ainakin opettavaista. Aluepohjassa oli valmiiksi alueiden pinta-alat ja minähän fiksuna käytin niitä. Lopputulos oli arvatenkin todella vääristynyt, koska pinta-alat eivät vastanneet totuutta läheskään. Taas kun päätä oli hakattu seinään niin ajatukset valkenivat ja ääni pääni sisällä käski käyttää add geometry info työkalua ja laskea sillä uudet pinta-alat alueille. Nyt se sitten onnistui vihdoin ja alla onnistunut suoritus kuvan 1 muodossa.

Seuraavaksi onkin sitten segregaation tarkkailu, joka on itselle todella kiinnostava aihe. Seuraava karttasarja (kuvat 2-5) esittävät neljän ”pääetnisyysluokan” esiintyvyyden ja havainnot ovatkin varsin järkyttäviä ja varmasti suomalaisessa herättää ihmetystä. Nämä etnisyysluokat ovat vapaasti suomennettuna valkoihoiset, afroamerikkalaiset, latinot ja aasialaiset.

Nopeasti jo karttasarjaa vilkaisten on segregaatio silmiinpistävää. Nyt en yksinkertaisesti jaksa kertoa miten tällaiseen tilanteeseen on New Yorkissa päädytty, mutta lyhyesti tähän on vaikuttanut rodullinen syrjintä. Lysin hyvän artikkelin Politicon sivuilta, joka avaa tarkemmin tätä ongelmaa ja googlaamalla löytää myös muita hyviä artikkeleita erityisesti koulujen segregoitumisesta.

Yhteenvedoksi segregaatiosta, koostin vielä yhteenvetävän kartan, joka esittää kunkin alueen suuriosaisimman etnisen ryhmän (kuva 6).

Loppuun vielä halusin tuoda esille kartan, jonka tein osana lukion tutkielmaa koskien Manhattanin etnistä segregaatiota (kuva 7). Aineistona molemmissa on ollut sama Census Tract 2010 ainesto. Taidot ja osaaminen on kehittynyt huomattavasti 🙂

Viimeinen kurssikerta 6/5, tykkäsin. Lisää onnistuneita karttatoteutuksia muun muassa Antin ja Annikan blogeista! Kannattaa kattoo nopee!

-Veeti

Lähteet

Goldenberg S. (viitattu 9.3.2021) 50 years after Fair Housing Act, New York City still struggles with residential segregation – https://www.politico.com/states/new-york/albany/story/2018/04/23/50-years-after-fair-housing-act-new-york-city-still-struggles-with-residential-segregation-376170

Innanen A. (viitattu 9.3.2021) Harjoitus 7: Karttoja omavalintaisista aineistoista – https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/03/03/harjoitus-7-karttoja-omavalintaisista-aineistoista/

Paakkari A. (viitattu 9.3.2021) Viikko 7. Viimeiset hitaat – https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/2021/03/09/viikko-7-viimeiset-hitaat/