Järjestin viime viikolla kampuksen kollegoideni Outin ja Kristianin kanssa Verkkoluento Adobe Connectilla -koulutuksen. Koulutuksen tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat AC-verkkokokousjärjestelmään ja esitellä heille Infokeskuksen verkkokokoustila. Luonnollisesti kävimme läpi myös verkkoluennon suunnittelussa huomioitavia asioita ja puhuimme luentovideoiden käyttökohteista. Verkkoluennolla tarkoitimme tässä yhteydessä luentovideota, jonka opettaja tekee yksin – ts. ilman opiskelijoita – ja jakaa sen opiskelijoilleen verkossa esimerkiksi linkkinä Moodlessa.
Verkkoluento = luento verkossa?
Verkkoluentoa suunnitellessa on hyvä irtautua totutusta 45 tai 90 minuutin luentosyklistä. Toisaalta pitkiä luentoja on puuduttava seurata tietokoneen näytöltä, toisaalta opettajan on tarvittaessa helpompi tehdä lyhyt video uudestaan kuin uusia koko puolentoista tunnin video pienen virheen vuoksi. Lyhyet videot voivat hyvin muodostaa pidemmän sarjan, jos asiaa on enemmän.
Mihin verkkoluentoja voi sitten käyttää? Koulutuksen osallistujat kaikki mainitsivat aiheeseen virittävät luennot, joita opiskelijat voivat katsoa ennen kontaktiopetusta. Myös ulkopuolisten asiantuntijoiden tai yhteistyöyliopistojen luentoja voi toteuttaa verkkoluentoina. Opettaja voi myös vastata videolla opiskelijoiden luennon jälkeen esittämiin kysymyksiin. Videoituja seminaariesityksiä voi hyödyntää palautteenannossa. Ja nämähän pätevät, oli luentojen tallentamisen tekniikkana mikä tahansa.
AC-verkkokokousjärjestelmää ei ole suunniteltu luentojen suoratoistoon ja tallentamiseen, mutta varauksin se soveltuu siihenkin. Verkkoluentojen tekemisessä sen etu on siinä, että video tallentuu yliopiston palvelimelle, josta sen voi julkaisun jälkeen jakaa opiskelijoille. Huonona puolena on, että flash-videoita ei voi katsoa tablettilaitteilla. Myös AC:lla tehtyjen tallenteiden editointimahdollisuudet ovat rajalliset. Toinen yliopistolla tarjolla oleva tekniikka ja tila on oppimiskeskus Aleksandriaan avattava UniTube-studio.
Laitteet, työkalut ja oikeudet
Vaikka verkkokokoustilassa on kamera, käytimme koulutuksessa paremmin yhden puhujan kuvaamiseen soveltuvaa webbikameraa. Jos tarvitset webbikameraa, voit lainata sellaisen Outilta, Kristianilta tai minulta. Oman kameran ja mikrofonin voit hankkia myös helpdeskin kautta (ks Tietotekniikkalaitteiden hankinta). Kamera kannatta asetella sellaiseen paikkaan asentoon, että kalvojasi katsoessasi ja kameralle puhuessasi myös videolla näyttää siltä, että katsoisit kalvojasi. Jos selkäsi takana on tumma tausta, saattaa kamera ylivalottaa kasvosi. Esimerkiksi Infokeskuksen tilassa olevat siniset verhot kannattaa vetää syrjään. Jos kuvaat videota omassa työhuoneessasi, siivoa mahdolliset epämääräiset röykkiöt selkäsi takaa.
Kurssimateriaaliin on koottuna tiivistetysti ohjeet AC:lla tallennettavan luennon tekemiseen. Koulutusta varten laitoimme AC-huoneisiin työkaluiksi Share-podin luentokalvoja varten, Note-podin luentorunkoa varten sekä kameran. Lisäksi teimme toisen näkymän pelkälle Share-podille. Ideana on, että tätä toista näkymää voi hyödyntää, jos kalvoissa on jotain yksityiskohtia. Tässä kohtaa kannattaa varmistaa, että näkymissä on samat Share-podit, jotta kalvot näkyvät myös näkymästä toiseen siirryttäessä! Testaa myös, että mahdolliset PowerPoint-esityksesi kuvat ja animaatiot näkyvät AC:ssa. PowerPointin sisällysluetteloa ei valitettavasti saa näkymään tallenteessa. Share-podissa on myös valkotaulu sekä piirtotyökalu. Hiirellä piirtäminen ei kuitenkaan ole helppoa!
Kun videosi on valmis, julkaise se ja jaa linkki opiskelijoillesi. Katseluoikeuksia ei valitettavasti voi jakaa Oodin kurssi-ilmoittautumisen tai Moodle-kurssialueelle rekisteröitymisen perusteella. Vaikka julkaisetkin videon (Make Public), täytyy satunnaisenkin katsojan saada sen osoite jostain tietoonsa. Jos haluat, ettei video ala elämään omaa elämäänsä verkossa, voit kurssisi päätyttyä perua sen julkaisun (Make Private).
Hyödyllisiä linkkejä
