Ensimmäinen viikko kolmatta periodia on takana, joten nyt on hyvä hetki pohtia geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin ensimmäistä tuntia. Pääsimme vihdoin ja viimein tutustumaan oikeaan paikkatieto-ohjelmaan eli QGIS:iin. Alkupaniikin laannuttua todellinen oppiminen pääsi alkamaan.
Aluksi harjoittelimme ohjelman eri perustoimintojen käyttöä, kuten esimerkiksi aineiston tuomista ohjelmaan ja aineiston sisältämän tiedon käsittelyä attribuuttitaulukossa. Uuden ohjelman käytön opettelu ei ole koskaan suoraviivaista ja muistankin hyvin samankaltaisia tunteita CorelDraw -ohjelman ensimmäisiltä käyttökerroilta.
Kun perustoiminnot olivat hanskassa, pääsimme käsiksi ensimmäiseen harjoitustehtävään. Tehtävänantona oli toteuttaa koropleettikartta valitsemastamme muuttujasta Suomen kuntakartan pohjalta. Tilastot olivat peräisin Tilastokeskukselta Suomen kuntien avainlukuaineistosta vuodelta 2015. Valitsin muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden Suomen kuntien väestöistä prosentteina. Ensimmäisenä toin koneelle lataamani aineiston QGIS ohjelmaan. Tämän jälkeen tein laskutoimituksia, jotta sain haluamani arvot käyttööni. Kun vihdoin onnistuin laskuissa, oli teemakartan visuaalisen puolen työstämisen vuoro. Tämä vaihe olikin mielestäni yllättävän helppo (tai niin ainakin vielä tässä vaiheessa luulin) ja siirryin nopeasti muokkaamaan karttaani tarvittavat merkinnät.
QGIS ohjelma antaa kätevästi valmiit legendat ja mittakaavat kartoille toisin kuin CorelDraw. Mikä onnenpäivä! CorelDraw:n kanssa sain jatkuvasti taistella legendan kanssa viime periodissa, joten valmis legenda oli iloinen yllätys. Hyvillä mielin siis lisäsin legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen. Olin tyytyväinen valmiiseen karttaan ja lähdin kohti kotia.
Seuraavana päivänä havaitsin kartassani kuitenkin ei niin iloisen yllätyksen. Tarkasteltuani legendaa huomasin, että olin jakanut prosenttiosuudet todella typeriin ryhmiin. Ensimmäisen ryhmän arvona oli esimerkiksi 0-14 %. Nollan ja neljäntoista välillä on kuitenkin aika iso ero tällaisessa tilastossa… Niimpä marssin seuraavana koulupäivänä GIS -luokkaan tekemään koko tehtävän alusta. Ohjelmassa pystyi muokata luokkien arvoja todella vapaasti ja jouduin hetken hakemaan kaikista informatiivisesti parasta luokitusta. Eri luokittelut muuttivat kartan ulkonäköä radikaalisti, joten tehtävä ei tosiaan ollut niin yksikertainen kuin alussa luulin.
Lopulta sain kuitenkin luotua mielestäni onnistuneen teemakartan. Kuvassa vaaleammalla värillä on kuvattuna alueet, joilla ruotsinkielisten osuus kunnan väestöstä on matala. Punaisella kuvatuilla alueilla puolestaan ruotsinkielisten osuus on korkea. Kartasta onkin helppo huomata ruotsinkielen keskittymisen rannikkoalueille Etelä- ja Länsi-Suomeen.
Myös Janina Vikman teki koropleettikartan ruotsinkielisten osuudesta kuntien väestöistä. Samaistun hyvin Vikmanin huomioon kartan selkeydestä ja Pohjois-Suomen tarpeettomuudesta kartalla. Olisin voinut hyvin suurentaa karttaa Etelä- ja Länsi-Suomeen, jotta alueet ja erityisesti kuntarajat selkeytyisivät. Kuten kartasta voi huomata, Pohjois-Suomella ei ole kovinkaan suurta merkitystä tätä muuttujaa käytettäessä.
Kuten Laura Hynynen on omassa blogissaan todennutkin, luokkajakojen, painotusten ja visuaalisten esitystapojen tarkastelu on aina teemakarttojen kohdalla tarpeellista, jotta kartan informatiivisuutta voi ymmärtää. Myös erilaisten taustatietojen, kuten Suomen väestön sijoittumisen tuntemus on tällaisen kartan kohdalla tarpeellista.
Luettuani muiden blogeja, huomasin myös Tomi Kiviluoman tekemän hienon ratkaisun koropleettikartan luokkajaoissa. Kartta esittää muuttoliikkeitä Suomen kunnissa. Kiviluoma oli kekseliäästi määrittänyt alimman luokan muuttotappiokunnille eli alimman luokan arvot ovat negatiivisia. Omassa kartassani tällainen jako ei tietenkään olisi onnistunut, mutta pidän tämän kikan mielessäni tulevia teemakarttoja ajatellen.
Kurssikerta oli opettavainen pohjustus geoinformatiikan maailmaan ja toivon todella kurssin herättävän kiinnostustani GIS:iä kohtaan vielä entistä enemmän. Ensi viikolla pääsemme jo toivottavasti työstämään uutta mielenkiintoista harjoitustyötä!
Lähteet:
Vikman, J. Ensimmäinen tunti ja QGis-ohjelman perusteet. Blogikirjoitus kurssikerralta 1. Luettu 20.1.2020.
https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/
Hynynen, L. Ominaisuustiedosta teemakartaksi. Blogikirjoituskurssikerralta 1. Luettu 20.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/lauravel/
Kiviluoma, T. Johdanto kurssille ja QGIS:in perusominaisuudet. Blogikirjoitus kurssikerralta 1. Luettu 20.1.2020.
https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/