Suomen Psykologisen Seuran terveyspsykologian jaoksen puheenjohtajana, minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi toisille kansallisille terveyspsykologian päiville myös järjestelytoimikunnan puolesta! Ja suuri kiitos pääjohtaja Eskolalle ystävällisestä avauksesta ja mahdollisuudesta pitää täällä THL:ssa kongressimme ensimmäisen päivän tieteellinen ohjelma.

On hienoa nähdä täällä näin paljon terveyden ja hyvinvoinnin psykologiaan liittyvien teemojen tutkimuksesta kiinnostuneita! Kuten viime vuonna, olemme jo monta viikkoa sitten joutuneet laittamaan lappua luukulle, kun yli 200 ihmistä on tulossa jompaankumpaan tai molempiin päiviin – olemme todella ilahtuneita päivien suosiosta!

(Slide-show löytyy tästä linkistä)

Taustaa: Varhaiskeski-ikäinen tieteenala

Terveyspsykologia tieteenalana on tullut suloiseen varhaiskeski-ikään: American Psychological Associationin terveyspsykologian jaos perustettiin 1970-luvun lopulla, jota seurasivat Britit 1980-luvulla kuten myös Euroopan Terveyspsykologian yhdistys EHPS. Suomen jaos perustettiin 1990-luvulla. Viime vuosina jaoksemme toiminta on kasvanut hurjasti, heijastellen tieteenalan nousua muutenkin. Terveyspsykologista tutkimusta tehdään usein monitieteisissä tiimeissä, ja siitä on suoraa hyötyä monille yhteiskunnallisille ongelmille fyysisen ja psyykkisen terveyden osalta. Tästä meidän keynote-luennot, posterit ja yli 40 tieteellistä esitelmää ovat loistava näyte.

Tieteenalan nosteesta on kenties paras esimerkki Health Psychology Review –lehti, 10 vuotta sitten perustettu. Empiiristen originaalitutkimusten määrä terveyspsykologiassa alkaa jo olla sitä luokkaa, että on tarkoituksenmukaista julkaista katsauksia ja meta-analyyseja niistä asialle omistetussa lehdessä. Ja alan tutkimuksen merkittävyydestä ja kiinnostavuudesta kertoo osaltaan impact factor, joka on tänä vuonna noussut jo lähelle yhdeksää – kova saavutus psykologian alan lehdeltä.

Terveyspsykologisella tiedolla on paitsi tieteellistä kiehtovuutta, myös vahva käytännön relevanssi. Meitä kaikkia yhdistää halu käyttää tutkimustietoa ihmisten elämänlaadun parantamiseksi ja terveiden, toimintakykyisten elinvuosien pidentämiseksi. Ja näyttöä on tämän perustelluudesta – esimerkki omalta alaltani: Jo useampien meta-analyysien mukaan terveyskäyttäytymisen edistämisen interventiot, jotka on suunniteltu hyödyntäen terveyspsykologisia teorioita, ovat vaikuttavampia kuin ne interventiot, joiden suunnittelussa ei ole hyödynnetty käyttäytymistieteitä.

On tarpeen myös mainita eurooppalainen emojärjestömme, European Health Psychology Society. Sen kongressi järjestetään ensi syksynä Padovassa. Tämän vuoden Aberdeenin kongressiin lähetettiin yli 900 abstraktia.

Kongressin esityöpajoissa käsitellään mm. sitä, miten voisimme hyödyntää käyttäytymistiedettä tutkimustulosten implementoinnissa käytäntöön, juurruttamisessa ja levittämisessä. Lisäksi on tulossa nuorille tutkijoille klassista tavaraa eli sitä, miten kääntää käyttäytymistieteelliset teoriat käytännön terveyden edistämisinterventioiksi.

En malta olla mainitsematta uutta, käytännön läheistä toiminnan muotoa: EHPS on juuri perustamassa säännöllisesti päivittyvää sivustoa suunnattuna terveyspsykologian käytännön soveltajille mm. terveydenhuollossa (“Practical Health Psychology Blog / Käytännön terveyspsykologiaa”). Tänne tulemme koostamaan kaikilla suurimmilla eurooppalaisilla kielille käännettyjä tutkimuskoosteita, joiden tietoa käytännön toimijat aina fysioterapeuteista sairaanhoitajiin voivat hyödyntää työssään. Esimerkiksi: kuinka auttaa potilaita muodostamaan automaattisia rutiineja, hyödyntäen tottumusten muodostamistutkimuksen löydöksiä?

Terveyspsykologian päivät taloudellisesti mahdollistaa Suomen psykologinen seura, jonka ansiosta olemme voineet pitää päivät maksuttomina. Kannustamme liittymään seuran jäseneksi! (Se onnistuu parhaiten tästä tilauslinkistä.) Etuina muun muassa mainio Psykologia-lehti sekä tapahtumat kuten maksuttomat kuukausikokoukset.

Kiitokset päivien järjestelyyn osallistuneille!

järjestelytoimikunnan nimet ja kasvot näkyvät tästä – meiltä kaikilta voi kysyä neuvoa jos tänään tai huomenna tulee jotain kysyttävää.

Myös ihanat saliavustajamme ovat valmiina auttamaan. Kiitokset myös Kompleksi ry:n talkoolaisille iltatilaisuuden käytännön järjestelyistä, sekä Demos Helsingin Satu Korhoselle tilaisuuden paneelikeskustelun vetämisestä!

Jos päivien järjestäminen innostaa vuonna 2017, lämpimästi tervetuloa terveyspsykologian jaokseen / järjestelytoimikuntaan 2017! Ota yhteys minuun!

Päivän ohjelmasta muutama sananen:

Kutsuimme esitelmiä terveyspsykologian eri alueilta – aina työhyvinvoinnista teknologiavälitteisiin elintapatutkimukseen, mielenterveyden edistämisestä addiktioihin. Jälleen tänä vuonna meillä on erittäin nimekkäät keynote-luennoitsijat. Professori Martin Hagger, jonka esittelen kohta tarkemmin, on arvostettu ekspertti terveyskäyttäytymisen muutoksen teorioissa. Hän myös on äsken mainitun Health Psychology Review’n päätoimittaja. Professori Christina Salmivalli on kansainvälisesti tunnetuimpia koulukiusaamisen ennaltaehkäisyn ja vähentämisen tutkijoita, ja hänellä on uskomattoman laaja julkaisuluettelo. Emeritaprofessori Anja Koski-Jännes oli ensimmäisten joukossa tuomassa motivoivan haastattelun lähestymistapaa Suomeen ja tutkimassa päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta ja prosesseja. Hän puhuu huomenna riippuvuuden muodostumisen ja muutoksen merkityksellisistä kokemuksista. Kaikki ovat julkaisseet merkittävän määrän vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia, mutta myös antaneet oman panoksensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Iloitsin juuri eilen, että meillä on todella aivan maailmanluokan puhujat tässä tilaisuudessa – olemme järjestelytoimikunnan kanssa todella kiitollisia, että nämä huippupuhujat tulivat mukaan!

Ohjelma on pyritty koostamaan siten että rinnakkaissessioissa olisi teemojen mukaiset aiheet kussakin. Jos kuitenkin huomaatte eri sessiossa teitä kiinnostavan esityksen, on luvallista siirtyä esitysten välillä sessiosta toiseen. Sessioiden puheenjohtajia on ohjeistettu muistuttamaan puhujia aikarajoista, jotta jokaisen esitelmän jälkeen on aikaa kysyä kysymyksiä ja käydä tieteellistä rakentavaa keskustelua hyvässä ja ystävällisessä hengessä kuten viimekin vuonna! Professori Salmivallin luento päättää päivän ja iltatilaisuuden lipun lunastaneet voivat siirtyä Kruununhakaan seuraamaan paneelikeskustelua psykologisen tiedon vaikuttavuuden parantamisesta buffet-illallisen lomassa. Huomenna tieteellinen ohjelma jatkuu, ja esitelmien ja keynoten jälkeen jaetaan gradupalkinto terveyspsykologian parhaalle gradulle. Iltapäivällä jatkamme vielä käyttäytymisgenetiikalla ja psykosomatiikalla.

Meillä on myös upea yhteisseminaari Valtioneuvoston kanslian kokeileva Suomi –kärkihankkeen kanssa, jossa etsitään uusia yhteistyön tapoja käyttäytymistieteilijöiden ja poliitikkojen sekä julkishallinnon toimijoiden välille. Terveyspsykologian professori Susan Michie (University College London) kertoo, miten käyttäytymistiedettä voi hyödyntää politiikkatointen suunnittelussa.

Pitemmittä puheitta, käydään herkuttelemaan tieteellä. Lämpimästi tervetuloa kaikille ja innostavaa kongressia!