Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunta otti varaslähdön Iso pyörä -opintouudistuksessa ja lähti syksyllä 2015 toteuttamaan lääketieteen koulutuksen uutta opintosuunnitelmaa.  Nopeutetulla aikataululla tehdyssä uudistuksessa kaikki opintojaksot mukautettiin uuteen opintosuunnitelmaan kolmen lukuvuoden aikana ja keväällä 2018 kaikki opintojaksot oli viety ainakin kertaalleen maaliin uuden opintosuunnitelman mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena oli virtaviivaistaa opintoja muuttaen samalla sisältöjä vastaamaan nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin erityisesti työelämälähtöisesti.  Lisäksi tavoitteena oli uusien opetusmenetelmien ja -tilojen kehittäminen ja käyttöönotto.

Opintojaksoja yhdistettiin ja tiivistettiin, jotta kliiniset opinnot päästiin aloittamaan jo kolmannen opintovuoden syyslukukaudella. Uutena elementtinä opetukseen tulivat ns. toukokuun syventävät, joita opiskelijan tulisi valita 5 op lukuvuosittain viiden opintovuoden aikana, yhteensä 25 op. Näihin oli tarkoitus siirtää lähimpänä erikoislääkärikoulutusta oleva oppisisältö ja toisaalta tarjota pakollisia opintoja rikastuttavia kursseja. Samalla opintojaksojen ydinainesta päivitettiin ja tarkennettiin. Myös opetusmenetelmiä uudistettiin ja joillakin opintojaksoilla otettiin käyttöön käänteisen oppimisen periaatteisiin perustuvia opetusmenetelmiä.

Samoihin aikoihin, kun kaikki opintovuodet noudattivat ensimmäistä kertaa uutta opintosuunnitelmaa, koulutusohjelman johtoryhmä päätti käynnistää uudistuksen toteutumisen ensiarvioinnin. Työtä varten perustettiin arviointiryhmä, joka tarttui selvitystyöhön käyttäen eri lähteistä kerättyä tietoa.

Miten uudistus sitten onnistui? Vielä on liian varhaista tehdä lopullisia päätelmiä onnistumisesta, mutta jonkinlainen väliarvio on mahdollista esittää.  Rakeenteelliset uudistukset saatiin hyvin toteutettua ja kliinisten opintojen aloitusta aikaistettiin. Opiskelijoiden valintamahdollisuuksia lisättiin tuottamalla lukuisia 2,5 tai 5 op:n syventäviä opintojaksoja. Näissä toukokuun syventävissä opinnoissa on kuitenkin vielä useita haasteita. Opiskelijoiden näkökulmasta ilmoittautumisjärjestykseen perustuva opintojaksojen valintaprosessi on toukokuun syventävissä vielä hyvin kaukana optimaalisesta ja se tuottaa myös paljon työtä opintohallinnolle. On myös merkkejä siitä, että syventävien opintojaksojen oppisisällöt eivät kykene motivoimaan opiskelijoiden sitoutumista opintojaksojen valintaan. Monet opiskelijat ovat käyttäneet mahdollisuutta korvata toukokuun syventäviä muilla opinnoilla ja ylimääräisillä amanuenssiharjoitteluilla, joihin uudistuksen aikana päätettiin antaa mahdollisuus. Näin opiskelijoille on tullut mahdollisuus aloittaa kesätyöt tai amanuenssiharjoittelu aikaisempaa aiemmin toukokuussa.

Oppisisältöjen ja opetusmenetelmien näkökulmasta koulutusohjelmassa on tapahtunut monilla opintojaksoilla ja oppialoilla merkittäviä uudistuksia. Toisaalta oppialat ovat edenneet hyvinkin eritahtisesti muutoksissaan. Osassa on turvauduttu vanhaan eikä merkittäviä muutoksia sisältöihin tai opetusmenetelmiin ole vielä tuotu käytäntöön. Osassa taas niin sisällöt kuin menetelmät on pantu lähes täysin uusiksi.

Lääketieteen koulutusohjelman edellisestä merkittävästä opintouudistuksesta oli päässyt kulumaan jo reilusti yli kymmenen vuotta. Maailma on sinä aikana muuttunut paljon ja muuttuu edelleen kiihtyvällä tahdilla. Näyttääkin siltä, että uudistuksia opintosuunnitelmiin on tulevaisuudessa tehtävä aikaisempaa säännöllisemmin. Seuraavaan, vuosien 2020 -2023 opintosuunnitelmaan kohdistuu jo selviä muutospaineita, joista osa kumpuaa toimintaympäristön muuttumisesta ja osa taas on edellisen uudistuksen hiomista. Uusien muutosten läpivieminen vaatii opiskelijoilta ja henkilökunnalta paljon sopeutumiskykyä, mutta myös raakaa työtä. Toivotaan, että opetuksen käytössä olevat resurssit tukevat opiskelijoita ja opetushenkilöstöä koulutuksen säännöllisessä uudistamisessa, sillä lopulta se koituu kuitenkin potilaiden ja koko terveydenhuoltojärjestelmän eduksi.

Jos haluat tutustua opintouudistuksen loppuraporttiin tarkemmin, on se luettavissa: https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY379733

Karttuvan tiedon testiä on käytetty jo pitkään oppimisen arvioinnin välineenä ongelmalähtöistä opetussuunnitelmaa toteuttavissa lääketieteellisissä tiedekunnissa. Omassa, ”hybridimallia” toteuttavassa tiedekunnassamme Progress-testin testi otettiin käyttöön 2000-luvun alussa tehdyn opintouudistuksen myötä. Tiedekunnassamme testi on suoritettu kaksi kertaa vuodessa. Kaikki opiskelijat suorittavat sen yhtä aikaa. Opiskelujen aikana testi on pitänyt suorittaa vähintään kahdeksan kertaa.

Karttuvan tiedon testi kattaa käytännössä kaikki lääketieteen oppialat. Se mahdollistaa pitkittäisen- pitkäaikainen ja systemaattisen oppimisen arviointistrategian ja parantaa opiskelijoiden sitoutumista.  Se parantaa tiedon omaksumista ja pysyvyyttä muistissa. Karttuvan tiedon testiä voidaan käyttää myös opintosuunnitelman kehittämisvälineenä ja opintojaksojen opetuksen kehittämisen tukena.

Karttuvan tiedon testiin liittyy kuitenkin omat haasteensa. Hyvien, oppimista ja osaamista mittaavien kysymysten laatiminen on työlästä ja vaatii harjoittelua. On helpompi tehdä nippelitiedon osaamista mittaavia kysymyksiä kuin arvioida kliinistä päättelykykyä ja kriittistä ajattelua.  Osa opiskelijoista on kokenut testistä saadun palautteen riittämättömäksi, mikä on vaikuttanut motivoitumiseen testiä suorittaessa.

Tiedekunnan opintouudistuksen yhteydessä todettiin progress-testin kaipaavan perusteellista uudistamista. Lääketieteellinen tiedekunta on kahden vuoden aikana osallistunut EBMA (European Board of  Medical Accessors)-organisaation tarjoamaan kansainväliseen European Knowledge (EKT)- testiin, joka on useiden eurooppalaisten yliopistojen käyttämä tentti opiskelujen loppuvaiheessa. Samainen EBMA tarjoaa myös kansainvälistä karttuvan tiedon testiä. International Progress Test (IPT) implementoitiin alun perin Maastrichtin yliopistossa, josta vuona 2015 siirtyi EBMA:n sateenvarjon alle. IPT on käytössä Maastrichtin yliopiston lisäksi ainakin Australiassa, Saudi Arabiassa ja Meksikossa.  Tentin pilotointivaihe on ollut käynnissä myös Puolassa.

IPT on rakenteeltaan EKT-testin kaltainen ja se valmentaa opiskelijoita myös EKT-testiin.

Vuonna 2016 EBMA siirtyi uuteen vaiheeseen alkaessaan tarjota uudenlaista sähköistä (computer assisted test = CAT) ja samalla adaptiivista IPT-testin versiota.  Adaptiivisessa CAT-testissä ohjelmoitu algoritmi valitsee opiskelijalle vaikeusasteeltaan erilaisia kysymyksiä opiskelijan osaamisen mukaisesti. Jos opiskelija osaa vastata kysymyksiin, saa hän vaikeampia kysymyksiä. Vastaavasti vääriä vastauksia antava opiskelija saa vaikeusasteeltaan helpompia kysymyksiä.  CAT-testeissä pienempi kysymyspatteri riittää tuomaan hajontaa opiskelijoiden välille. It:ssä kysymyksiä on 100 kappaletta. Sähköisessä tentissä kukin opiskelija saa kysymykset eri järjestyksessä, mikä vähentää vilpin riskiä. Opiskelijat saavat palautteen tentistä nopeasti heti tentin jälkeen.

Tämän vuoden maaliskuussa tiedekuntamme pilotoi sähköisen IPT -testin 1., 3. ja 5.  opintovuoden opiskelijoilla. Osallistuminen testiin oli vapaaehtoista, Testin suoritti 213 opiskelijaa. L1:n ja L3:n opiskelijat tekivät testin iPadeilla ja

L5: opiskelijat kannettavilla tietokoneilla tai muilla omistamillaan mobiililaitteilla.

Tulosten mukaan testin reliabiliteetti oli korkea kaikilla osallistujilla.

Tiedekuntamme opiskelijat pärjäsivät testissä erittäin hyvin verrattuna vertailuaineistoon, joka koostui Maastrichtin ja Montereyn (Meksiko) opiskelijoista. Osallistuneilta opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan testin tekniset järjestelyt sujuivat hyvin eikä ongelmia ilmaantunut. Aikaa testin suorittamiseen oli sopivasti (1 min/kysymys). Kysymyksiä pidettiin yleisesti ottaen haastavina. Myös englannin kielen katsottiin hankaloittaneen vastaamista.

Opiskelijoiden oman arvion mukaan IPT:n kysymykset eivät mitanneet heidän nykyistä osaamistaan, vaikka testin tulokset vaikuttivat luotettavilta. Saamastaan testipalautteesta opiskelijoiden antama arvio jakautui. Toiset pitivät sitä hyvänä ja huomattavasti omaa progress-testiä hyödyllisempänä. Osa piti palautetta vertailuryhmän osalta epämääräisenä. Tähän lienee syynä se, että tentin aikana ja palautteen annon yhteydessä järjestäjä ei tiennyt opiskelijoiden lukuvuosiasemaa. Kaiken kaikkiaan yli kaksi kolmasosaa osallistuneista toivoi tentin käyttöönottoa tiedekunnassamme. Yhtä suuri joukko kannatti tentin käyttöönottoa myös maamme muissa lääketieteellisissä tiedekunnissa.

Hyvän palautteen perusteella tiedekunta päätti ottaa IPT:n käyttöön korvaamaan tiedekunnan oman progress-testin.  Ensimmäinen kaikille opiskelijoille suunnattu IPT pidetään 13.11.2017. Jatkossa testipäivät ajoittuvat samalla tavalla kuin tiedekunnan omat progress-testit aikaisemmin.  Testiin on sitouduttu alkuvaiheessa kolmeksi vuodeksi.

Maamme kaikki lääketieteelliset tiedekunnat ovat mukana projektissa, jossa kehitetään digitaalisen oppimateriaalin jakoa ja sitä tukevaa jakoalustaa. Projektiin on alustavasti suunniteltu liitettävän myös arviointiin liittyvää materiaalia ja mukana suunnitelmissa on myös valtakunnallisen karttuvan tiedon testi. Jos suunnitelmat etenevät oletetulla tavalla korvannee valtakunnallinen karttuvan tiedon testi IPT:n jossakin vaiheessa. Siihen asti jatkamme mitä todennäköisimmin IPT-testin käyttöä.

Yhteenveto

• Lääketieteellinen tiedekunta ottaa käyttöön sähköisen International Proggress- testin (IPT) lääketieteen koulutusohjelmassa
• Ensimmäinen kaikille opiskelijoille suunnattu testi pidetään maanantaina 13.11.2017
• Jatkossa testi järjestetään syyslukukaudella viikolla 46 maanantaina ja kevätlukukaudella viikolla 11 iltapäiväisin.
• Progress-testi on pakollinen kaikille lääketieteen koulutusohjelman opiskelijoille
• Lääketieteen opiskelijalla on oltava valmistumisvaiheessa merkintä vähintään kahdeksasta testistä. Syksyllä 2017 aloittavilla opiskelijoilla merkintöjä tulee olla yhteensä yhdeksän.
• Viime kevään pilottitestin vuoksi lukuvuonna 2017-2018 valmistuvilta merkintöjä vaaditaan 7
• Jokaisena lukuvuonna on suoritettava kuitenkin vähintään yksi testi.
• Opintojakso suoritetaan osallistumalla testiin

Jussi Merenmies
Lääketieteen koulutusohjelman johtaja