Simulaatio parantaa potilasturvallisuutta

Opiskelija taitopajassa

Kuva: Vladimir Heiskanen

Hammaslääketiede on operatiivista toimintaa. Lähes jokaiseen potilaskontaktiin liittyy toimenpide, joka tehdään hankalissa valaistusolosuhteissa onkaloon ja tarkkuustaso mitataan millimetrin osissa. Niinpä matka noviisista ammattitaitoiseksi osaajaksi on haastava sekä oppijalle että opettajalle.

Tämä matka alkaakin simulaatiolaboratoriossa, jota meillä kutsutaan Taitopajaksi. Opiskelijat pääsevät tutustumaan Taitopajaan jo ensimmäisellä vuosikurssilla, mutta varsinaiset opinnot siellä alkavat toisen vuoden keväällä. Opiskelijat harjoittelevat kaikki toimenpiteet aluksi fantom-kalloilla. Niihin on saatavissa erilaiset hammassarjat kaikkia oppialoja varten, joten ”Oskarilta” voi poistaa hammaskiveä, porata hampaita, poistaa hampaita, tehdä juurihoitoja ja erikoisyksilöllä harjoitella alaleuan hermon puuduttamista.

Muita vaihtoehtoja simulaation toteuttamiseen ovat blokkiin kipsatut hampaat, irralliset fantom-leuat, irralliset luonnonhampaat, muovailuvahaan kiinnitetyt hampaat…: opettajien kekseliäisyys on rajatonta kun kaikki opiskelijat on saatava omaksumaan riittävät valmiudet kliinisiin töihin siirtymistä varten. Käytössä on myös Oskari-torso, joka voidaan kiinnittää hammaslääkärin hoitoyksikköön ja harjoitella simuloituja toimenpiteitä aidossa ympäristössä. Kaikki vaihtoehdot vaativat varsin suurta opettajakapasiteettiä; monimutkaisten kolmiulotteisten toimenpiteiden opettaminen on usein lähes puhtaasti mestari-oppipoika –mallia.

Siirtyminen simulaatiosta kliiniseen työhön on ikimuistoinen ja hermostuttava hetki jokaisen hammaslääketieteen opiskelijan uralla, eikä se unohdu valmistuneiltakaan. Jokainen kyselee itseltään; olenko valmis toimimaan aidon potilaan hammaslääkärinä? Hammaslääketieteen opiskelijat ovat alusta alkaen opetusklinikan potilaiden oikeita hammaslääkäreitä, valvonnan allakin vastuussa potilaiden hoidosta, joten vastuu painaa uran alusta saakka. Tästä syystä Taitopajassa haetaan myös rutiinin kertymistä, yksi onnistunut suoritus ei vielä nosta minäpystyvyyttä tasolle, jolla voidaan hoitaa oikeaa potilasta. Perustoimenpiteitä toistetaan useita kertoja ja ennen klinikkaan siirtymistä suoritetaan vielä kliiniset loppukokeet – ne suoritettuaan hammaslääketieteen kandidaatti saa oppiala kerrallaan aloittaa oikeiden potilaiden hoitamisen.

Uusinta simulaatiossa ovat virtuaaliset simulaattorit, joissa opiskelija saa palautetta työstään tietokoneelta. Niitä on käytössä jo monessa yliopistossa ja me toivomme niitä meillekin käyttöön uusiin tiloihin, joihin toivottavasti muutamme viimeistään 2022. Niillä toistojen määrää voidaan lisätä entisestäänkin ja saamme opiskelijat kliiniseen työhön entistäkin valmiimpina ja itseensä luottavina.

Ensimmäinen kliininen vaihe on merkittävä jokaisen hammaslääketieteen opiskelijan elämässä ja Taitopajalla on tärkeä osa ammattiin kasvamisessa. Niinpä Taitopajan opetushoitajilla on jo vuosikymmenet ollut erityinen paikka opiskelijoiden sydämissä. Heillä on ollut korvaamaton merkitys kasvussa hammaslääkäriksi alkaen legendaarisesta Kirsti Tammisesta, joka valmistui ensimmäiseltä hammashoitojakurssilta 1948 ja joka teki koko uransa Hammaslääketieteen laitoksella, jatkuen nykyisiin opetushoitajiimme Auliin ja Arjaan. Taitopajan opetushoitajat ovat mukana kaikissa simulaatio-opetuksen vaiheissa, ja ovat mukana kokemassa niin frustraation kuin onnistumisen ilonkin. Siksi jokainen meistä muistaa heidän tukensa koko uransa ajan.

Terhi Karaharju-Suvanto

Hammaslääketieteen koulutusohjelman varajohtaja

Uutta ryhmäopiskelumenetelmää oppimassa

Opiskelijat opiskelemassa uuttaSyksystä 2017 alkaen suomalaisissa korkeakouluissa opintonsa aloittavia, EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ovat koskeneet lakisääteiset lukuvuosimaksut. Helsingin yliopisto on perustanut myös apurahajärjestelmän, josta on mahdollista myöntää rajallinen määrä lukukausimaksun osittain tai jopa kokonaan kattavia stipendejä. Translationaalisen lääketieteen maisteriohjelmassa lukuvuosimaksun suuruus on 15 000 euroa, ja apurahan voi saada vain murto-osa sitä hakevista.

Lukuvuosimaksun käyttöönotto vaikuttaa sekä hakijamääriin että tarjottujen opiskelupaikkojen vastaanottoon, ja todennäköisesti tilanne alkuvaiheessa vaihtelee vuosittain. Siksi samaan aikaan toteutetussa Iso Pyörä-opintouudistuksessa pyrittiin varautumaan opiskelijamäärän vaikeasti ennustettavaan vaihteluun.

TRANSMED-opintojen perustan muodostaa koko ensimmäisen syksyn jatkuva pakollinen elinjärjestelmien fysiologian ja anatomian kokonaisuus. Uudistetussa opinto-ohjelmassa Human Anatomy and Physiology -kurssien opetusmenetelmäksi valikoitui Team-Based Learning (TBL) jota on muualla käytetty lääketieteen opetuksessa erityisesti kliinisen vaiheen opinnoissa. Menetelmä antaa opiskelijoille tilaisuuden käyttää ja kehittää ongelmanratkaisu-, ryhmätyö- ja tiedonhakutaitojaan. Opetustilanteen alussa jokainen opiskelija vastaa sähköiseen monivalintakyselyyn lukemansa ennakkomateriaalin pohjalta. Seuraavaksi opiskelijat jakautuvat 5-6 hengen ryhmiin, joissa opiskelijat antavat yhteisen vastauksen samoihin kysymyksiin. Oikeat vastaukset perusteluineen käsitellään suullisesti opettajan johdolla. Tämän jälkeen ryhmät saavat ratkaistavakseen soveltavan ongelman, jonka ratkaisussa lähteiden käyttö on sallittu. Lopuksi ryhmät esittävät ratkaisunsa ongelmaan ja niistä keskustellaan. Kaikki ryhmät ovat samassa luokassa koko opetustapahtuman ajan.

Medicumin fysiologian ja anatomian opettajat paneutuivat menetelmään ja sen vaatimiin ennakkovalmisteluihin sisulla ja sydämellä. Kokonaisuuden päättyessä opiskelijoista 2/3 ilmoitti olevansa lähes tai täysin samaa mieltä väittämästä ”opetus ja oppimismenetelmät tukivat oppimistani hyvin”.

Menetelmän haltuunotto jatkuu. Kuluneena syksynä pienryhmiä oli opetustilanteissa vain kaksi, joten vielä on kokeilematta menetelmän soveltuvuus isommalle opiskelijamäärälle.

TRANSMEDin opiskelijavalinta syksylle 2018 on parhaillaan käynnissä. Toivottavasti saamme kampukselle entistä lukuisamman joukon innostuneita ja motivoituneita opiskelijoita!

Tiina Immonen, yliopistonlehtori

Translationaalisen lääketieteen maisteriohjelman johtaja