Suomalainen aivotutkimus muuttaa aivoverenkiertohäiriö-potilaan akuuttihoitoa maailmalla

Kuinka paljon yhden suomalaisen väitöskirjan yksi osajulkaisu voi muuttaa maailmaa? Aika paljon, mikäli otamme esimerkiksi psykologian tohtori, dosentti Teppo Särkämön vuonna 2008 Brain-lehdessä julkaistun tutkimuksen aivoverenkiertohäiriöpotilaiden (AVH-potilaat) musiikin kuuntelun tutkimuksesta. Musiikki lähti soimaan sairaaloissa Yhdysvaltoja, Meksikoa, Kanadaa ja Filippiinejä myöten AVH-potilaiden akuuttihoidossa. Kuinka kaikki sai alkunsa?

pianollaTeppo Särkämö perehtyi jo psykologian opintojensa aikana niihin uusiin aivotutkimuksen löydöksiin, joissa oli havaittu musiikin kuuntelemisen voimakkaita positiivisia vaikutuksia sekä vireyteen että myös kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen ja havaintotoimintoihin. Nämä tulokset olivat uusia, ja innostivat aivotutkijoita miettimään, mikä niiden taustalla voisi olla. Tutkimuksissa havaittiin musiikin kuuntelemisen aikaansaavan monenlaisia positiivisia muutoksia aivoissa: kuuloaivokuoren rakenne muokkaantui ja oppiminen ja muisti tehostuivat (1). Musiikin kuunteleminen muokkasi glutamaattireseptorien toimintaa kuuloaivokuorella ja pihtipoimun etuosassa (2). Eikä tässä vielä kaikki: musiikin kuuntelemisen huomattiin lisäävän uusien hermosolujen tuotantoa ja hermokasvutekijöiden määrää hippokampuksessa, hypotalamuksessa ja aivokuorella (3) sekä dopamiinin tuotantoa aivoissa (4).

Näiden tutkimustulosten valossa musiikin kuulemisella voisi olla positiivinen vaikutus silloin, kun aivot kaikkein eniten tarvitsevat apua ja muovautuvuutta, nimittäin AVH-potilaiden akuuttivaiheessa. Heti AVH:n jälkeen potilaan saattaa olla vaikea puhua ja liikkua, joten kuntoutuksen alkua saatetaan joutua lykkäämään. Vaurion jälkeen aivot kuitenkin tarvitsisivat paljon stimulaatiota. Sopisiko musiikin kuuntelu? Voisiko sillä olla vaikutusta potilaan toipumiseen?

Tätä lähdettiin selvittämään kuudenkymmenen AVH-potilaan voimin. 20 potilasta toimi vertailuryhmänä, joka sai tavanomaisen hyvän hoidon. 20 potilasta kuunteli lisäksi valitsemiaan äänikirjoja ja 20 potilasta valitsemaansa musiikkia noin tunnin verran päivittäin. Potilaat osallistuivat monenlaisiin neuropsykologisiin testauksiin, magnetoenkefalografiatutkimukseen (MEG), aivojen magneettikuvauksiin ja mielialaa ja vointia kartoittaviin kyselyihin.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että musiikkia akuuttivaiheessa kuunnelleilla AVH-potilailla muisti ja tarkkaavuus kuntoutuivat nopeammin kuin äänikirjoja kuunnelleilla tai tavanomaisesti hoidetuilla potilailla (5). Lisäksi masentuneisuutta ja sekavuutta oli vähemmän ja musiikin kuuntelun havaittiin aikaansaaneen rakenteellisia muutoksia aivojen harmaassa aineessa oikealla ohimo- ja otsalohkolla (6).

Kun tutkimustulokset julkaistiin, niitä ryhdyttiin heti soveltamaan käyttöön hyvin laajalla rintamalla. Suomessa seurattiin iloisena, kuinka kansainvälinen lehdistö otti aiheen omakseen (7). Musiikin kuunteleminen sopii hyvin AVH-potilaan akuuttivaiheen kuntoutukseen, sillä se on edullista ja helposti järjestettävissä, vaikka potilaalla olisi vaikeuksia esimerkiksi puhumisessa tai liikkumisessa. Tutkimustulosten julkaisemisen jälkeen moni varmasti ajatteli, kuinka itsestään selvästä asiasta on kysymys. Tietenkin aivot kaipaavat stimulaatiota, ja toipumisen kannalta orientoituminen positiivisiin asioihin ja vireystilan nostaminen ovat hyvin olennaisia asioita. Musiikilla näyttää myös olevan muistia ja kielellisiä toimintoja ruokkivia ominaisuuksia. Tutkimustulokset osoittavat suoraan sekä musiikinkuuntelun selkeät hyödyt että myös alustavasti valaisevat näiden hyötyjen taustalla piileviä neuraalisia mekanismeja.

Jos siis olet menossa AVH-potilaan luo vierailulle sairaalaan, ota mukaasi yhteistä tekemistä, joka toimii tehokkaana kuntoutusmuotona: kuunnelkaa musiikkia.

Tietoa kirjoittajasta:
Minna Huotilainen työskentelee mm. Helsingin yliopiston CICERO-verkostossa tutkien musiikin vaikutusta oppimiseen sekä Turun yliopiston FinnBrain-hankkeessa selvittäen vauvan aivojen kehitystä. Sähköposti: minna.huotilainen @ helsinki.fi

 

Viitteet:

  1. Angelucci ym., 2007; Chikahisa ym., 2006; Engineer ym., 2004; Percaccio ym., 2005, 2007; Kim ym., 2006; Zhang ym., 2001
  2. Bi ym., 2006; Lu ym., 2008; Xu ym., 2007; Nichols ym., 2007
  3. Angelucci ym., 2007; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006
  4. Sutoo & Akiyama, 2004
  5. Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Forsblom, A., Soinila, S., Mikkonen, M., … & Peretz, I. (2008). Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery strokeBrain,131(3), 866-876.
  6. Särkämö, T., Ripollés, P., Vepsäläinen, H., Autti, T., Silvennoinen, H. M., Salli, E., … & Rodríguez-Fornells, A. (2014). Structural changes induced by daily music listening in the recovering brain after middle cerebral artery stroke: a voxel-based morphometry studyFrontiers in human neuroscience,8.
  7. Reuters: Music hits right notes for stroke patients

Lisälukemista aiheesta:

  1. The Washington Post: Music Therapy Improves Stroke Outcomes
  2. Der Spiegel: Musik Hilft Schlaganfall-Patienten
  3. CBS News: Music to the ears of some stroke victims
  4. BBC News: Music ’can aid stroke recovery’
  5. The Lancet: Music in stroke rehabilitation