Kurssitehtävän alkuksi pääsimme ihailemaan Afrikan mannerta, ja osoittamaan mahdollisia alueellisia yhteyksiä timanttikaivoisten ja konfliktien välillä.

Harjoituskerralla yhdistimme erillisten Afrikan valtioiden tietokantoja, lisäsimme MapInfon tietokantaan aineistoa excel- taulukko-ohjelmasta, sekä yhdistelimme erillisiä tietokantoja toisiinsa. Tämän tyyppinen puuhastelu tuntui tärkeältä, sillä tietokantojen käsittely ja hallinta on varmasti yksi keskeisemmistä osaamisalueista siinä vaiheessa, kun ryhtyy selvittelemään maailman tolaa ihan tosielämässä.  Harjoitus oli hyödyllinen, mutta itse klikkailin niin uskollisesti opettajan ohjeiden perässä, että en nyt itseäni tietokanta-velhoksi vielä kutsuisi.  Usko on silti vahva, että uudemman kerran pääsen vielä tietokantoja liittämään, yhdistelemään ja sorvailemaan. Ohjeet talteen, siis.

Lopullinen timanttikaivos-konfliktikartta näyttää tältä. Vihreät pallot ovat konflikteja, ja mustat tähtöset timanttikaivoksia. Kuvaa tarkastelemalla voisi herkästi väittää, että timanttikaivosten läsnäolo alueilla vähentää konflitkteja, tai että timanttikaivoksia ei perusteta konfliktiherkille alueille. Tällaisten kausaliteettien tulkitseminen vaatisi kuitenkin paljon taustatyötä mm. alueen mineeraalivarannoista, poliittisesta historiasta jne. toisaalta voi olla sattuman sumaa, ettei alueet, jossa on timanttiesiintymiä, ole erityisen konfliktiherkkiä.

Blogi-tehtävässä kehotettiin pohdiskelemaan erilaisia sovellusmahdollisuuksia Afrikka- tietokantojen käytölle. Pohjustuksesi kausaliteettien pohdinnalle luin artikkelin valtion pinta-alan ja sisällissodan välisestä yhteydestä (Hegre & Raleigh, 2006). Artikkelissa oli pohdittu syitä havaitulle ilmiölle, ja testattu erilasia hypoteeseja analysoimalla tekijöiden välistä riippuvuutta. Tarkasteltavia yhteyksiä olivat mm. pitkät välimatkat, populaatiokoko ja kulttuurinen rakenne, sekä konfliktialueen etäisyys raja-aluilta.Analyysin tuloksissa havaittiin mm. vahvoja yhteyksiä konfliktien ja etäisyyksien välillä, konfliktit olivat yleisiä periferia-alueilla kaukana pääkaupungista ja lähellä raja-alueita.

Annetuista esimerkeistä  voisi mahdollisesti tarkastella sitä, onko timanttikaivoksen ilmestymisen myötä konfliktit lisääntyneet tai mahdollisesti vähentyneet alueella. Tai ovatko konfliktit laajentuneet timantti- tai öljyteollisuuden myötä. Myös tuottavuusluokituksia ja internetin käyttäjien lukumäärää voisi mahdollisesti tarkastella, lisääkö hyvät vuodet jollain viiveellä hyvinvointia yhteiskunnassa. Öljykenttien löytymisvuoden ja poraamisvuoden välisiä aikajaksoja tarkastelemalla voitaisiin mahdollisesti havainnollistaa, onko öljyteollisuuden laajenemisen nopeuden välillä eroja alueittain, ja vaikuttaako mahdollisesti alueella olevat konfliktit siihen, kuinka nopeasti öljynporaus alueella alkaa.

Sitten voimme markustaa sujuvasti Afrikan mantereelta takaisin koto-Suomeen valuma-alueiden äärelle. Tehtävän tarkoituksena oli tarkastella valuma-alueen tulvaindeksiä. Tulvaindeksi mittaa alueen  virtausvaihteluita, eli keskialivirtaaman ja keskiylivirtaaman välistä suhdetta.  Tarkastelin tulvaindeksiä kvartillijaolla, jakamalla aineiston kolmeen yhtä suureen luokkaan (aineisto oli vinoutunut). Tulvaindeksiluokat visualisoin korpleettikartalla. Samaan karttaan lisäsin myös järvisyysprosenttipylväät. Tälläkertaa onnistuin muokkaamaan myös legendaa niin, että teksit on suomea!!! Myös pohjoisnuoli ja mittakaavatyökalu olivat molemmat yhteistyökykyisempiä kuin ennen! Mapinfo taitaa viimeinkin lämmetä minulle!

Lopputulos näyttää tältä

Järvisyysprosentin luokittelu ei oikein aukea minulle. Toki pylväistä pystyy suhteellisesti havaitsemaan, että tietyillä alueilla on järviä enemmän kuin toisilla, mutta kuinka palojn enemmän? Noh, koropleettikarttani antaa ymmärtää, että suurimmat virtausvaihtelut löytyvät Lounaisrannikolta, Etelä-Suomesta pääkaupunkiseudun tuntumasta sekä¨paikoittain Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta. Näillä alueilla järvien määrä on myös vähäisin. Tästä voisi tehdä köykäisen johtopäätöksen että järvisillä alueilla virtausvaihtelut ovat pienempiä. Järvet toimivat vesivarastoina ja mahdollisesti tasaavat virtauman vaihtelua niin kuivina, kuin sateisempinakin aikoina.

Lähteet:


Hegre & Raleigh (2006). Population size, concentration and civil war. A geographically disaggeregated analysis. Artikkeli on esitelty the environmental factors in civil war working group-tapaamisessa.

Paarlahti, Tulvaindeksi. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2014/> Luettu 17.2.2014

PAK-kurssin ohjaajablogi (2014). Afrikkaa. Luettu 16.2.2014. <https://blogs.helsinki.fi/pak-2014/2014/01/28/afrikkaa/>