University of Helsinki
Ilmoittaudu tästä!
Tilaisuuden Zoom-linkki
Aika: 2. marraskuuta 2023, klo 14.00–17.30; esitysten jälkeen juomatarjoilu /
Paikka: Tutkijakollegiumin “common room” (Fabianinkatu 24A, 3. kerros) sekä Zoomissa
Ohjelma/Programme
|
14:00-14:10 |
Welcome and opening words by Prof. Amanda Hammar (Centre for African Studies, University of Copenhagen and president of AEGIS (African Studies in Europe) |
|
14:10-15:40 |
Creolising swirls, transoceanic circuits: creolisation theory and transcultural phenomena in the Indian Ocean World
Prof. Ananya Kabir (King’s College London) |
|
15:40-16:00 |
Towards teaching, and conducting, non-extractive research
Thera Crane (University of Helsinki) |
|
16:00-16:30 |
Kahvitauko / Coffee break |
|
16:30-16:50 |
Overcoming ideas of Africa as the Other in teaching and research
Friederike Lüpke (University of Helsinki) |
|
16:50-17:10 |
Uusia tuulia kielenopetukseen?
Lotta Aunio (Helsingin yliopisto) |
|
17:10-17:30 |
Miksi AMY & KIGY?
Liban Ali Hersi, Lotta Aunio, Mikko Autere, Antti Laine, Riikka Tuori, Hany Saber Mansour (Helsingin yliopisto) |
|
17:30-19:00 |
Juomatarjoilu / Drinks reception |
“Länsimaiden ulkopuolisten” kielten ja yhteiskuntien tutkimus muodostui omaksi tieteenalakseen siirtomaa-ajan Euroopassa 1800-luvun lopulla. Nämä erilliset tieteenalat, kuten Afrikan ja Aasian kielet, arabian ja Lähi-idän tutkimus, heijastivat eurooppalaista toiseuttamisen prosessia ja johtivat karttoihin, joiden rajat romuttivat vuosituhansia kestäneen vuorovaikutuksen. Määrittelemällä Saharan eteläpuolisen Afrikan maantieteelliseksi alueeksi, joka on erillinen Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Etelä-Aasiasta, nämä uudet tieteenalat tutkivat kuvitteellisia ja eristyneitä alueita, kieliä ja kulttuureita ja haittasivat Atlantin ja Intian valtameren sekä Saharan alueiden kielellisten ja kulttuuristen sidoksien tunnistamista pitkäaikaisine monikielisyyskäytäntöineen.
Tässä uusien opintosuuntien avausseminaarissa esittelemme opintosuuntien taustalla olevan dekolonialistisen vision: opetuksemme pohjautuu ilmiöön, monikielisyyteen, ja erillisten kielten ja alueiden sijaan keskitymme mannertenväliseen vuorovaikutukseen. Näin pyrimme tuomaan esille globaalin etelän käsityksiä kielestä ja monikielisyydestä, jotta niitä ei enää nähtäisi pelkästään globaalissa pohjoisessa luotujen teorioiden valossa, vaan ne edistäisivät keskeisellä tavalla olemassa olevien monikielisyyden teorioiden tarkentamista ja rikastamista. Tällainen epistemologinen uudistus edellyttää uusia tutkimuskäytäntöjä ja -etiikkaa ja sisältää myös innovatiivisia lähestymistapoja kieltenoppimiseen ja -opetukseen, joita tarvitaan kipeästi formaalissa koulutuksessa maailmanlaajuisesti.
Kutsumme sinut juhlimaan kanssamme uusia opintosuuntia ja kuuntelemaan esityksiä dekoloniaalisesta kielitieteestä ja monikielisistä käytännöistä, kerroksisista identiteeteistä ja liikkuvista yhteyksistä Ziwa Kuussa, Swahilimerellä, Afraasianmerellä, Intian valtamerellä ja Bahari Hindillä – alueella, jonka monet nimet heijastavat sille ominaista liikettä ja joka on esimerkki tilojen, kielen ja identiteetin välisistä dynaamisista suhteista kaikkialla.
