Harjoitus 6: Maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia kartalla

Kuudennella kurssikerralla päästiin itse keräämään paikkatietoa Epicollect5-sovelluksella. Sovelluksen avulla sai arvioida valitsemiaan paikkoja muun muassa viihtyisyyden ja turvattomuuden näkökulmista, ja kerätystä aineistosta tuotettiin havainnollistava kartta interpoloimalla. Hyvä esimerkki interpoloinnin lopputuloksesta löytyy esimerkiksi Ville Väisäsen blogista, jossa tarkastelun kohteena on ollut muun muassa Malmin ympäristö.

Itsenäisenä tehtävänä oli tuottaa materiaalia (kuvitteelliseen) tuntiopetuskäyttöön, aiheena hasardit. Omilla kartoillani tarkastelin maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten sijaintia, ja niiden lisäksi olisi vielä voinut tarkastella meteoriittitietokantaa. Lähteinä käytin Moodlessa linkitettyä USGS:n (U.S. Geological Survey) tietokantaa maanjäristyksistä sekä NOAA:n (National Oceanic and Atmospheric Administration) tietokantaa tulivuorista, tosin itse päätin tarkastella tulivuorten sijainnin sijaan tulivuorenpurkauksia.

Maanjäristystietokannasta rajasin tarkasteluun viimeisen sadan vuoden aikana sattuneet, vähintään magnitudin 6 maanjäristykset. Helsingin yliopiston Seismologian instituutin mukaan (2020) näin voimakkaita maanjäristyksiä sattuu keskimäärin noin 140 kertaa vuodessa. Michiganin teknillisen yliopiston (n.d.) mukaan voimakkuudeltaan yli 6:n maanjäristykset voivat aiheuttaa paljon tuhoa tiheään asutuilla alueilla. Wikipedian (2019) mukaan taas vähintään magnitudin 6 järistys on tuhoisa n. 150 km säteellä, ja luonnollisesti tuhot pahenevat sitä mukaa kun järistyksen voimakkuus kasvaa.

Maanjäristystietokannasta sai halutut tiedot kätevästi CSV-tiedostona, tulivuorenpurkauksista puolestaan TSV-tiedostona. Yleensä CSV-tiedostot on saanut avattua QGISissä aika vaivattomasti, mutta tällä kertaa hämminkiä aiheutti se, että kunkin erillisen maanjäristyksen kaikki tiedot olivat samassa solussa pilkuin eroteltuina, mutta QGIS ei osannut erottaa tietoja eri sarakkeisiin. Niinpä kopioin tiedot CSV-tiedostosta Notepadiin ja tallensin tekstimuodossa, minkä jälkeen sainkin tiedot helposti auki.

Maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset maailmankartalla

Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) on tarkasteltu vähintään magnitudin 6 maanjäristyksiä, jotka ovat tapahtuneet viimeisen sada vuoden aikana (vuodesta 1921 alkaen). Kartalla on eroteltu eri värisin palloin eri voimakkuuden maanjäristykset, ja siitä näkee selkeästi, että maanjäristyksen voimakkuuden suurentuessa niiden määrä vähenee selkeästi. Voimakkuudeltaan yli 9:n maanjäristyksiä on sattunut sadan vuoden aikana vain neljä kertaa.

Kuva 1. Kartalla näkyy kaikki viimeisen sada vuoden aikana tapahtuneet, vähintään magnitudin 6 maanjäristykset. Maanjäristykset on eroteltu voimakkuuden mukaan eri värein.

Toinen kartta (kuva 2) havainnollistaa, miten paljon vähemmän voimakkuudeltaan yli 8:n maanjäristyksiä on verrattuna siihen, jos tarkastellaan kaikkia vähintään magnitudin 6 järistyksiä. Magnitudin 8 ylittävät järistykset ovat erittäin tuhoisia (Michiganin teknillinen yliopisto, n.d.).

Kuva 2. Magnitudin 8 ylittäviä järistyksiä on sattunut sadan vuoden aikana huomattavasti vähemmän kuin magnitudin 6 ylittäviä (vrt. kuva 1).

Kolmannessa kartassa (kuva 3) puolestaan näkyy viimeisten sadan vuoden aikana sattuneiden vähintään magnitudin 6 maanjäristysten lisäksi kaikki saman ajanjakson aikana sattuneet tulivuorenpurkaukset. Tulivuorenpurkaukset sijoittuvat suurilta osin samoille alueille maanjäristysten kanssa, mutta niitä on ollut paljon vähemmän kuin maanjäristyksiä.

Kuva 3. Tulivuorenpurkauksia sattuu monilla samoilla alueilla kuin maanjäristyksiä mutta paljon vähemmän.

Onko näistä mihinkään?

Kartat ovat mielestäni suht havainnollistavia, tosin selitteeseen olisi voinut merkitä kunkin kategorian maanjäristysten sekä tulivuorenpurkausten määrän lisätiedoksi. Karttoja voi verrata litosfäärilaattoihin ja näiden saumakohtiin ja huomata yhtäläisyyksiä sijainnissa. Esimerkiksi Dynamic Earth (n.d.) -sivustolla on hyvä kartta litosfäärilaattojen saumakohdista.

Samaisella sivustolla voi myös tarkastella, mitkä saumakohdista ovat törmäys-, erkanemis- ja sivuamisvyöhykkeitä. Niitä voi sitten verrata maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten esiintymiseen: tulivuorenpurkauksia näyttää tapahtuvan etenkin laattojen törmäysvyöhykkeillä, maanjäristyksiä lisäksi paljon myös erkanemisvyöhykkeillä.

Myös jo aiemmin mainitussa Villen blogissa on tarkasteltu tulivuoria ja maanjäristyksiä ja todettu niiden liittyvän litosfäärilaattoihin ja laattatektoniikkaan. Blogista löytyy hienot ja samankaltaiset kartat kuin omastani. Ehdin hetkeksi säikähtää (ja ajatella, että nyt meni kartat uusiksi), kun huomasin Villen kartoissa olevan paljon enemmän tulivuoria, kunnes havaitsin, että hän on tarkastellut tulivuorten sijaintia tulivuorenpurkausten sijaan. Tämä onkin erittäin hyvä näkökulma, sillä tulivuoria on paljon enemmän ja useammassa paikassa kuin tulivuorenpurkauksia, ja Villen kartta havainnollistaa siis vieläkin paremmin, minkälaisiin paikkoihin tulivuoria syntyy.

Hyvin paljon omaani kattavampaa pedagogista pohdintaa ja tulevan opettajan asiantuntemusta löytyy Henna Sanaksenahon blogista, jossa lämpimästi suosittelen vierailemaan. Harhauduin Hennan kirjoituksen innoittamana testaamaan myös hänen linkkaamaansa Seterra-online-peliä, aiheena tulivuoret (jäi parantamisen varaa)!

Kuten Villelle, myös itselleni päänvaivaa aiheuttivat mittakaava ja pohjoisnuoli, mutta onneksi luennon aikana ryhmässämme muut esittivät näistä kysymyksiä ja todettiin, ettei niitä tähän karttaan ole tarpeen (tai mahdollistakaan) laittaa. Joten Ville: ei käy köpelösti!

Lähteet:

Dynamic Earth. (N.d.). Plates & Boundaries. Haettu osoitteesta https://www.learner.org/wp-content/interactive/dynamicearth/tectonicsmap/index.html

Michiganin teknillinen yliopisto. (N.d.). Earthquake magnitude scale. UPSeis: an educational site for budding seismologists. Haettu osoitteesta http://www.geo.mtu.edu/UPSeis/magnitude.html

National Oceanic and Atmospheric Administration. (N.d.). Search volcano events. Haettu osoitteesta https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/event-search

Sanaksenaho, H. (25.2.2021). Nykypäivän koulumantsaa. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/hennablog/2021/02/25/nykypaivan-koulumantsaa/

Seismologian instituutti. (23.9.2020). Perustietoa maanjäristyksistä. Haettu osoitteesta https://www2.helsinki.fi/fi/seismologian-instituutti/maanjaristykset/perustietoa-maanjaristyksista-0

U.S. Geological Survey. (N.d.). Search earthquake catalog. Haettu osoitteesta https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

Väisänen, V. (22.2.2021). Interpolointia ja hasardeja. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/22/interpolointia-ja-hasardeja/

Wikipedia. (15.12.2019). Magnitudi (seismologia). Haettu osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Magnitudi_(seismologia)

 

 

5 Replies to “Harjoitus 6: Maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia kartalla”

  1. Kiitos Annika huojentavasta tiedosta liittyen tämän tehtävän pohjoisnuoleen ja mittakaavaan, näin vierähti yksi kivi sydämeltä.

    On ollut antoisaa lukea viikoittain sinun kattavaa pohdintaa kurssin tehtävistä. Keep up the good work! 🙂

    1. Hyvä, ja onneksi tämä tieto tavoitti sinut! 🙂 Ja kiitos Ville, kuin myös! Sun kartat ja tekstit on olleet todella antoisia ja mukavaa luettavaa. Enää loppurutistus jäljellä QGISiä (tältä erää).

Leave a Reply

Your email address will not be published.