Harjoitus 5: SOS, help, apua! (Ja uima-allas- ja saunakarttoja PK-seudulta)

Tällä viikolla tuli aika katsoa totuutta silmiin: mitä QGISistä oli jäänyt käteen. Aluksi tuntui, että yllättävän vähän. Kun on tottunut tekemään perässä, on aika avuton olo, kun pitäisi yhtäkkiä itse keksiä, miten erilaista tietoa kaivetaan aineistoista esiin ja esitetään sujuvasti kartalla. Alkushokin jälkeen alkoi sujua, vaikka omiin ratkaisuihin liittyi kyllä huomattavan paljon epävarmuutta.

QGISin tähän mennessä keskeisimpiä työkaluja ovat olleet esimerkiksi Select by location, Join attributes by location (summary), Clip-toiminto, Field calculator, Statistics-paneeli ja layerien exporttaus omiksi tiedostoikseen. Ja uusi suosikkini Fix geometries (life saver, tästä lisää kohta)! Nyt parin päivän tuskailun jälkeen voin myös todeta hallitsevani nämä hieman paremmin. Ainiin, tulihan myös Buffer-työkalu hyvin tutuksi. Se on kätevä työkalu, kun haluaa tarkastella esimerkiksi asukkaiden määrää tietyllä säteellä jostakin paikasta. Tai vaikka avuksi marjastukseen, kuten Sanna Korpi on blogissaan ansiokkaasti oivaltanut!

Näillä työkaluilla voi yhdistellä tietoja, ja Clip-työkalua hyödynsin esim. lentokenttämelutehtävässä, kun piti tarkastella 2 km:n säteellä ja tietyn melutason alueella asuvia. Select by location oli myös todella näppärä, kun halusi tarkastella muuttujaa tietyillä alueilla. Join attributes by location (summary) -työkalun kanssa oli todella suuria hankaluuksia, enkä edes muista enää mitä kaikkia ongelmia tuli vastaan, paitsi muistanpas! Yritin aina vain uudelleen valita Geometric predicate -kohtaan within-vaihtoehdon, eikä tämä sitten toiminut ollenkaan. Aika monta kertaa piti mennä hermot, ennen kuin kaivoin kiltisti esiin Afrikka-harjoituksen ohjeen ja huomasin, että silloin käytettiin intersects-valintaa. Ilmeisesti tämä oli oleellista, koska alkoi onnistua. Oli kylläkin suuria vaikeuksia myös hahmottaa, missä järjestyksessä layerit valitaan. Vaikeuksien kautta voittoon.

QGISin avulla voi ratkaista monenlaisia ongelmia, mutta enemmän se aiheuttaa ongelmia. Tai siis ei, mutta siltä on tuntunut viimeiset 32 tuntia. Voi sillä kaivaa vaikka minkälaisia tietoja esiin, kunhan käyttäjä tietää, mitä tekee. Se on kätevä työkalu erilaisten muuttujien alueelliseen tarkasteluun, ja monesti vektoriaineisto tuntuu tarjoavan paremmat mahdollisuudet tähän. Rasteriaineisto vain on, sitä voi katsella ja tietenkin tehdä esim. hienoja rinnevarjostuksia, mutta siitä on vaikea ainakaan näillä taidoilla kaivaa tietoa, yhdistellä asioita jne. Luulen kuitenkin, että suurin rajoite analyyseissa on monesti käyttäjä.

Todisteeksi tuskailustani olen koostanut taulukon, johon on kerätty vastaukset kysymyksiin. Osassa kysymyksistä olin hyvinkin tarkkana, toisissa en selvästi ollut ja vastaus ehkä vähän heittää. Jälkimmäiseen sarjaan kuuluu esim. vaihtoehtoisen tehtävän kysymys Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista asutuista taloista pääkaupunkiseudulla, jossa jätin täysin huomiotta sanan “asutuista”. Kysymykset pitäisi lukea tarkkaan, koska niissä on tällaisia jekkuja, mutta QGIS-tuskasta täyttynyt mieleni ei tähän aivan täysin kyennyt.

Sain toki aikaiseksi myös erilaisia karttoja aiheesta uima-altaat ja saunat. Vaihtoehtoisesti olisi voinut tarkastella putkiremonttien määrää, kuten Ville Väisänen on blogissaan tehnyt: blogista löytyy havainnollistavat kartat 1960- ja -70-luvuilla rakennettujen kerrostalojen osuudesta kaupunginosittain, ja juuri tämän ikäisiin taloihin tehdään tällä hetkellä Villen blogin mukaan putkiremontteja. Kolmas tehtävävaihtoehto liittyi koulupiirin tarkasteluun, mutta tästä ei ilmeisesti syntynyt tehtävän valinneiden blogeihin sen kummempia karttatuotoksia.

Takaisin uima-altaiden maailmaan. Ensimmäisessä kartassa näkyy niiden pääkaupunkiseudun rakennusten sijainti, joissa on uima-allas (kuva 1).

Toinen kartta esittää tehtävänannossa pyydetysti uima-altaiden määrän kaupunginosittain pylväsdiagrammin ja numeroarvon avulla (kuva 2).

Huvikseni (?) tein myös kartat uima-altaiden määrästä suhteessa rakennusten kokonaismäärään kussakin kaupunginosassa (kuva 3) sekä samanlaisen vielä saunoista (kuva 4). Tässä vaiheessa oma aivotoiminta oli ehkä jo sen verran väsynyttä, etten oikein osannut muotoilla asiaa enää kartan otsikkoon ja selitteeseen. Siispä hyvä lukija, keskity kuvaan.

Ei saunoista ja uima-altaista sen enempää, mutta palaan nyt alussa mainitsemaani Fix geometries -työkaluun, jota ilman näitä karttoja tuskin olisi syntynyt. Avattuani vektoriaineistot huomasin, että esim. Clip-työkalulle olisi käyttöä, jotta saan karsittua ylimääräiset järvet ja joenpätkät kartalta. Mutta jostain syystä työkalu ei toiminut. Ajattelin, että voin elää asian kanssa ja siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli tarkastelemaan tietoja Join attributes by location (summary) -työkalulla. Sekään ei toiminut.

Tässä vaiheessa olin kokeillut aika moneen kertaan, enkä ymmärtänyt missä vika. Ilmoituksessa mainittiin kyllä “invalid geometry“, ja yritin useaan kertaan varmistaa, että projektio on kaikissa tasoissa oikea ja sama. Jostain syystä se ei kuitenkaan auttanut, joten suuntasin Googleen, josta löysin heti helpon ja nopean ratkaisun ongelmaan. Eli toolboxista löytyy ihana Fix geometries -työkalu, jolla ongelma korjaantui. Jokainen taso tuli vain käsitellä erikseen ja tallentaa, mutta tämän jälkeen kaikki työkalut toimivat normaalisti. Jos painit saman ongelman kanssa, ole hyvä!

Ilmeisen moni onkin kohdannut tämän saman ongelman, ja esimerkiksi Ilari Leino oli päässyt ihan ongelman juurisyyn jäljille ja kertoo blogissaan toisen tavan saada työkalut toimimaan geometriaongelmasta huolimatta. Kiitettävää ongelmanratkaisukykyä!

Yksi myös monia – niin minuakin – kohdannut haaste oli saada karttoihin pylväsdiagrammien kaveriksi lukuarvot. Itse sain lukuarvot näkymään lopulta siirrettyäni niiden sijaintia pylväiden päälle ja muuttamalla sijainnin y-akselin arvoa tarpeeksi.

Lähteet:

Albuquerque, R. (25.7.2019). Fixing invalid geometry Shapefiles obtained by Rasters. SPAMLab. Haettu osoitteesta https://spamlab.github.io/blog/fix_geom/ 

Korpi, S. (16.2.2021). Osaamistason arviointia (vk 5). Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/2021/02/16/osaamistason-arviointia-vk-5/

Leino, I. (19.2.2021). Viides kurssikerta. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/19/viides-kurssikerta/

Väisänen, V. (19.2.2021). Bufferointia ja putkiremontteja. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/villvais/2021/02/19/bufferointia-ja-putkiremontteja/