Bufferointia ja putkiremontteja

Viidennen viikon tehtävistä

Tällä viidennellä kurssikerralla kävimme alkuun lyhyesti läpi, miten bufferointi tapahtuu QGIS:ssä ja sitten pääsimmekin laittamaan viime viikkojen aikana oppimamme taidot käytäntöön itsenäisten tehtävien parissa. Mielestäni oli todella virkistävää tehdä tehtäviä itsenäisesti ja huomata, että monien perustyökalujen käyttö alkaa olla jonkinlaisessa lihasmuistissa. Muutamassa kohtaa sai kyllä hetken miettiä, että mistähän tarvittava työkalu löytyy. Tässä QGIS:n Help-toiminto oli isona apuna: jos muistaa työkalun nimen, mutta ei sitä, minkä valikon kautta sinne pääsee, niin tässä on oiva ratkaisu. Toinen paras ystävä on tietysti netin hakukoneet, joilla löytyy ratkaisu vaikka ja mihin.

Muutama huomio liittyen taulukkoon 1. En ollut varma onko asema- ja taajamatehtävissä tarkoitus käyttää Vantaan vai koko pk-seudun väestötietoja. Valitsin tarkasteltavaksi kuitenkin koko pääkaupunkiseudun väestön. Arvoin myös vähän sitä, minkä ikäiset valitsen kouluikäisiksi ja päädyin valitsemaan 7–16-vuotiaat.

Vapaavalintaisessa tehtävässä tarkastelin putkiremontteja pääkaupunkiseudulla. Putkiremontteja on tällä hetkellä käynnissä erityisesti 1960- ja 70-luvuilla rakennetuissa asuintaloissa. Tuohon aikaan pääkaupunkiseutu kasvoi voimakkaasti ja erityisesti lähiöt kasvoivat vauhdilla. Helsingissä on vuosina 1965–1970 rakennettuja asuinrakennuksia 2094 ja niistä 776 on kerrostaloja.  Koko pääkaupunkiseudulla on kyseisinä vuosina rakennettuja kerrostaloja 1206. Yhteensä näissä kerrostaloissa on asuntoja 39 002 ja asukkaita 65 206.

Tässä viimeisessä tehtävässä jouduinkin kaivelemaan aiempia harjoitustehtävien ohjeita esiin, sillä en suoraan keksinyt miten voin laskea kerrostalojen määrän eri osa-alueilla. Vastaushan oli QGIS-kielelle käännettynä “pisteiden määrä polygonissa”. Kun löysin ohjeet tähän ja homma alkoi taas näyttää selkeältä, seuraava ongelma odottikin jo heti kulman takana. Ohjelma antoi “invalid geometry”-herjan, jota en ollut aiemmin nähnyt. Onneksi olin aiemmin lukenut Annikan blogia, jossa oli törmätty samaan ongelmaan ja sain fiksattua tämän nopeasti.

Suoraan sanottuna en ole kumpaankaan näistä kartoista kovin tyytyväinen. Mielestäni ne ovat aika sekavia tulkita. En myöskään onnistunut kuvassa 2 saamaan lukumääriä näkyville pylväiden kaveriksi. Täytyy lukea muiden kurssilaisten blogeja, jos niistä löytyisi tähän ongelmaan ratkaisu. Päätin molemmissa kartoissani poistaa joet ja järvet näkyvistä, koska en katsonut niitä erityisen tarpeelliseksi teemakartassa, joka tarkastelee putkiremontoitavien talojen määrää. Meren jätin karttaan selkeyden vuoksi. Huomasin, että Tapio on omassa työssään käyttänyt taustakarttana OpenStreetMapia, jolloin osa-alueiden sijoittuminen hahmottuu paremmin. Täytyykin ensi kerralla kokeilla itse samaa.

Putkiremontoitavien kerrostalojen lukumäärä on korkein Keski-Vuosaaressa (102), Kontulassa (94), Lauttasaaressa (69) ja Simonkylässä (60). Koropleettikartalla ne näkyvät kuitenkin vain kohtalaisen vihreänä, sillä putkiremontoitavien kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista on suhteellisen pieni. Tummanvihreillä alueilla on puolestaan järjestäen kohtalaisen pieni määrä kerrostaloja, jolloin suhteellinen osuus näyttää suurelta, vaikka remontoitavia taloja on vähän. Esimerkiksi Hämevaarassa remontoitavia kerrostaloja on 100 %, mutta remontoitavien kerrostalojen lukumäärä on vain 3. Lehtisaaressa remontoitavia kerrostaloja on 87 % ja lukumäärä on 13 ja niin edelleen. Jos kysymys siis on, millä alueilla remonttifirmoilla on kissanpäivät, käyttäisin mieluummin remontoitavien kerrostalojen ja asuntojen lukumäärää kuin suhteellista osuutta alueen kaikista kerrostaloista.

 

Mitä nyt osaan?

Kuluneiden viiden viikon aikana olemme oppineet käyttämään monia QGIS:n toimintoja. Kun otetaan huomioon, että ohjelma oli kurssin alussa täysin uusi ja aluksi jo pelkkä aineiston tuominen ohjelmaan tuotti harmaita hiuksia, on tähänastinen oppimiskäyrä ollut eksponentiaalinen. Nyt osaan tuoda ohjelmaan aineistoja, liittää tietokantoja yhteen, bufferoida, tehdä yksinkertaisia kyselyitä vektoriaineistolla, tarkastella rasteriaineistoa ja tuottaa kohtalaisen katseen kestäviä karttoja näistä perusasioista. Vielä on varmaankin jäljellä todella paljon työkaluja, mihin emme ole lainkaan perehtyneet. Lisäksi koen, että tarvitsen runsaasti lisää toistoa, jotta ohjelman käyttö tulisi selkärangasta ja osaisin sujuvammin päätellä, mitä työkalua kussakin tilanteessa tulisi käyttää ja mistä ne ohjelmassa löytyvät.

Tämän harjoituksen viimeistä karttaa vääntäessä haaveilin jo siitä päivästä, kun osaan tehdä nettisivulle upotettavan kartan, jota voisi zoomata sisään ja ulos ja kohdetta klikkaamalla saisi näkyviin alueen nimen ja lisätiedot, esim. tuon remontoitavien talojen lukumäärä. Siitä saisi niin paljon informaatiota irti! No tuota päivää saanee vielä tovin odotella.

Lähteet

Innanen, A. Harjoitus 5: SOS, help, apua! (Ja uima-allas- ja saunakarttoja PK-seudulta) https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/18/harjoitus-5-sos-help-apua-ja-uima-allas-ja-saunakarttoja-pk-seudulta/ sivulla käyty 18.2.2021