Aiemmilla kurssikerroilla olemme puuhailleet vektorimuotoisten aineistojen parissa, mutta tällä neljännellä kerralla otimme rohkean harppauksen kohti rasteriaineistoja. Tämän merkkipaalun kunniaksi tietokoneeni päätti käsitellä aineistoja poikkeuksellisen hitaasti, kaataa QGIS:in useamman kerran harkan aikana ja yhdessä kohtaa se alkoi tekemään jotain ihan käsittämätöntä (kuva 1)… Lyhyesti sanottuna tämä kurssikerta ja harkkatehtävän tekeminen vei paljon edellisiä kertoja enemmän aikaa ja vaati useampia toistoja, kun mikään ei tuntunut ensinnäkään ekalla kerralla pelittävän ja toisekseen harkkakarttaa tehdessä mikään ruutukoko ei tuntunut omaan silmään mieleiseltä.
Luin tietoteknisten haasteideni keskellä useamman kurssitoverin blogia ja mieleeni jäivät erityisesti Tapion blogin esteettiset kartat ja huolellinen pohdinta sekä Annikan blogin pienemmällä ruutukoolla laaditut kartat ja perinpohjainen työvaiheiden läpikäynti, josta oli itselleni paljon apua harjoitustehtävän tekemisessä kurssilta saatujen ohjeiden ohella. Lotan blogissa oli puolestaan hyvää pohdintaa eri ruutukokojen merkityksestä tiedon esittämisessä. Näillä eväillä oli hyvä lähteä tuulta päin ja painimaan omien karttojen parissa.
Täytyy tässä kohtaa myöntää, että yritin useamman kerran yhdistää aineistoja ruudukkoon väärällä työkalulla ja ihmettelin, kun lukuarvot näyttivät niin pieniltä ja havaintoyksiköitä tuntui olevan liikaa. Vasta kurssivideota uudestaan katsottuani sisäistin, että tässä pitää käyttää Join attributes by location (summary) -työkalua, kun itse käytin alkuun Join attributes by location-työkalua, eli versioita ilman tuota summary-ominaisuutta. Jälkikäteen ajateltuna tuntuu ihan itsestäänselvyydeltä, että tässä tarvitaan tuota summarya, sillä haluamme laskea kaikki yhden grid-ruudun sisälle jäävät yksiköt yhteen… Noh, jätän tämän vain tähän, jos jollain muulla on samanlaisia ongelmia lukutaidossa ja ohjeiden sisäistämisessä.
Harjoitustehtävässä tein ruutukartan (kuva 2 ja 3), joka esittää muunkielisen väestön osuuden kokonaisväestöstä pääkaupunkiseudulla. Tämän kartan perusteella merkittäviä muunkielisten asukkaiden keskittymiä näyttäisi olevan etenkin itäisessä Helsingissä ja Espoon keskuksessa. Visuaalisella tarkastelulla muunkielisten osuus näyttää olevan suuri myös muualla raideyhteyksien äärellä, niin kehäradan kuin rantaradan varrella.
Himmensin tässä kartassa joet, järvet, rantaviivan ja meren kartan tarkastelun helpottamiseksi, mutta lopputulosta katsoessa, en ole varma helpottaako vai vaikeuttaako se tulkintaa, etenkin kun hallinnollisia rajoja ei ole tässä tapauksessa näkyvissä. Ylipäätään lopputulosta tarkastellessa pohdin, että vektorimuotoinen, esimerkiksi postinumeroalueisiin perustuva, kartta olisi tämän ilmiön esittämiseen soveltuvampi ja ennen kaikkea helpommin luettava vaihtoehto. Nyt on kovin hankala hahmottaa mitä alueita kuvassa näkyy, etenkin jos ei ole aiheeseen perehtynyt. Ymmärrän, että tässä tehtävässä on tarkoitus harjoitella rasteriaineistojen kanssa pelaamista, mutta halusin vain tuoda tämän ajatuksen esille.
Lähdenkin tästä kliksuttelemaan Pornaisten taloja ja ensi viikolla palataan jonkin uuden ja ihmeellisen merkeissä. Hyvää laskiaista!
Innanen, A. Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. https://blogs.helsinki.fi/anninnan/2021/02/11/harjoitus-4-vaestoteemakartta-ruutuaineistosta/ sivulla käyty 13.2.2021
Puodinketo, L. 4. kurssikerta: ruutuja ja rastereita. https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/2021/02/10/4-kurssikerta/ sivulla käyty 13.2.2021
Turpeinen, T. 4: Ruuduista rastereihin. https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/2021/02/11/4-ruuduista-rastereihin/ sivulla käyty 13.2.2021
3 Replies to “Ruutuja ja rastereita”