Kuudes kurssikerta alkoi aamun happihyppelyllä kun lähdimme keräämään aineistoa ulos. Etsimme kaupunkikohteita, joiden viihtyvyyttä, turvallisuutta sekä hengailuun soveltuvuutta arvioimme. Nämä arviot syötettiin Epicollect5-sovellukseen, josta aineisto siirrettiin kurssikerralla lopulta Qgis:iin. Tuotetusta pisteaineistosta interpoloitiin muun muuassa kuvan 1. kartta. Kartalla samaan luokkaan kuuluvia pisteitä on yhdistelty alueiksi eli pisteiden välinen ”tyhjä tila” on interpoloitu yhtenäiseksi. Kokonaisuudessaan aineiston keruu ja itse interpolointi oli yksinkertaista ja kivaa tekemistä. Epicollect5-sovellus oli helppo käyttää ja kerätä aineistoa. Oli myös kiinnostavaa esittää itse kerättyä aineistoa kartalla.
Interpoloinnin jälkeen siirryimme itsenäisten tehtävien pariin. Tehtävänä oli tuoda CSV-muodossa aineistoa Qgis:iin ja esittää haluttuja asioita kartalla. Kartalle valittiin kohteita, joita voisi hyödyntää kouluopetuksessa. Oman sisäisen opettajansa sai siis kaivaa esille. Harjoitus oli mukavan yksinkertainen ja erilainen kuin yleensä. Itse halusin keskittyä maanjäristyksiin ja valitsin kuvissa 2-4 esitetyt magnitudit, alueet ja aikavälit, jotka koin toimiviksi.
Ensimmäisellä kartalla (kuva 2.) valitsin esittää yli 6.5 magnitudin maanjäristyksen viimeisen vuoden aikana. Yli 6.5 magnitudin järistykset ovat jo voimakkaita ja halusin esittää kokonaiskuvan viimeisen vuoden aikana maailmalla tapahtuneista voimakkaista maanjäristyksistä. Osa näistä on hukkunut uutisoinnissa melko olemattomaksi, joten mielestäni oli kiinnostavaa tehdä aluksi vuosikatsaus melko voimakkaista järistyksistä. Pieniä järistyksiä olisi vuoden aikana ollut niin paljon, ettei niitä mielestäni ollut järkevää esittää kyseisellä aikavälillä.
Toisella kartalla (kuva 3.) halusin esittää Indonesian alueella tapahtuneet yli 4.5 magnitudin järistykset. 4.5 magnitudin järistykset ovat melko pieniä, mutta kuukausi on sen verran lyhyt aikaväli, ettei suuria järistyksiä olisi ollut esitettäväksi. Valitsin Indonesian alueen, koska se sijaitsee seimisesti ja vulkaanisesti aktiivisella alueella ja elintaso on alhainen, eli resurssit riskeihin varautumiseen ovat pienet, rakennukset huonosti järistyksiä kestäviä ja hasardeista toipuminen on hidasta. Kartan yhteydessä voisi keskustella siis myös maanjäristyksiin varautumisista ja varallisuuden merkityksestä siinä, sekä tsunameista.
Kolmannella kartalla (kuva 4.) esitin viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet yli 5 magnitudin maanjäristykset. Itse huomioin heti selkeänä litosfäärilaattojen saumakohdat kuvasta 4. Myös Jonna Kääriäinen oli maininnut blogissaan huomanneensa järistysten sijainnin juurikin laattojen saumakohdissa. Etsin netistä kuvan, jossa on esitetty litosfääärilaattojen saumakohdat ja kuvia 4 ja 5 tarkastelemalla vierekkäin voi huomata selkeän yhtenevyyden. Näitä kahta kuvaa voisi käyttää opetuksessa, etenkin maanjäristyksiin tutustumisen alkuvaiheessa. Kartasta ja kuvasta olisi helppo opettaa maanjäristysten esiintymistä maapallolla.
Kokonaisuudessaan kurssikerta ja itsenäiset harjoitukset olivat kerrankin melko mielyyttäviä ja mukavaa vaihtelua. Positiivisilla fiiliksillä kohti viimeistä kurssikertaa!
Lähteet:
Peda.net
Geoinformatiikan menetelmät 1, ”Riskien kuvaamista kartalla”, 2020. https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/