Kasvisolujen plasmolyysi – tutkimuksellinen työ

Solujen tutkiminen mikroskoopilla on hauskaa ja havainnollista! Mikroskooppien käyttämiseen voidaan yhdistää myös tutkimuksellista työskentelyä. Oheisessa työohjeessa tutkitaan osmoosia kasvisoluissa. Työ sopii erityisesti lukion biologian toiselle kurssille (OPS2003, 3. kurssi OPS2015) tai yläkouluun solubiologian yhteyteen.

Työssä on tutkittavana tislattua vettä sekä 2% ja 5% suolaliuos. Tehtävänä on selvittää punasipulin solujen avulla, mitä liuosta koeputket sisältävät. Tutkimusstrategian opiskelijat saavat päättää itse ja he joutuvat tekemään itse johtopäätökset ja raportoimaan saamansa tulokset. Lopuksi kannattaa keskustella työn tuloksista yhdessä.

Työ sopii laajennettuna myös lukion kurssin tutkimukseksi tai tutkimukselliseksi oppilastyöksi. Työohje on jaettu Creative Commons-lisenssillä ja voit muokata sitä omiin tarpeisiisi sopivaksi!

Punasipulin soluja kuvattuna mikroskoopilla.

Punasipulin soluja kuvattuna mikroskoopilla.

Lataa työohje docx-muodossa.

Lataa työohje tulostettavassa pdf-muodossa.

Siemenet ja hedelmät kertovat kasvin toiminnasta

Oletko istuttanut pääsiäisenä rairuohoa? Voit huomata, että muutamassa viikossa pienestä rairuohon siemenestä kasvaa korkea ruoho. Siemenessä on kehittyvälle kasville vararavintoa, jotta se pystyy aloittamaan kasvunsa eli itämään. Kasvin taimi alkaa kuitenkin nopeasti tuottaa ravintoa itselleen yhteyttämällä. Yhteyttämiseen kasvi tarvitsee vettä, auringonvaloa sekä hiilidioksidia ilmasta.

Siemeniä on valtavan paljon erilaisia! Osa siemenistä on kuivia ja osa sijaitsee mehevän hedelmän sisällä tai pinnalla. Siemen voi olla iso ja kova, kuten luumulla. Jotkin siemenet ovat hyvin pieniä ja kevyitä ja ne saattavat levitä helposti tuulen mukana.

Siemenet ja hedelmät kertovat paljon myös itse kasvista. Voitte yhdessä pohtia, miksi joillakin kasveilla on mehukas hedelmä, mutta toisilla kuiva. Entä mitä hedelmän rakenne kertoo kasvin leviämisestä?

Lataa ohje siemenien tutkimiseen tästä.

Kukan rakenteen tutkiminen

Harva tietää, että myös monet kasvit ovat oikeastaan aika monimutkaisia eliöitä. Useimmilla kasveilla on juuret, varsi ja lehdet ja kukkakasveilla eli koppisiemenisillä on myös kukka. Kukasta löytyy tyypillisesti emi (tai useita emejä), heteitä, terälehtiä ja verholehtiä. Joillakin kasveilla terä- ja verholehdet ovat sulautuneet yhteen kehälehdiksi.

Kukan rakennetta on helpointa tutkia sellaisen kasvin avulla, jossa rakenteet ovat suuria. Esimerkiksi tulppaanilla on suuri emi, isot heteet ja selkeät terälehdet. Kukan osien rakennetta voidaan tarkastella myös tarkemmin esimerkiksi poikkileikkausten avulla.

Kukan tutkiminen voidaan yhdistää myös erilaisiin evoluutiobiologisiin ja ekologiaan liittyviin teemoihin:

  • Millä eri tavoilla kukka voi pölyttyä?
  • Miksi monet kukkakasvit tarvitsevat eläimiä lisääntyäkseen (mutualismin merkitys)?
  • Miten kukkakasvit ja eläimet ovat kehittyneet (koevoluutio)?
  • Mitä kukan rakenne kertoo kasvin sijainnista eliökunnan sukupuussa (taksonomia)? Onko kyseessä yksi- vai kaksisirkkainen kasvi?

Lataa ohje kukan rakenteen tutkimisesta tästä.