Historiantutkijoiden digitaaliset aineistot

Viisi suosituinta aineistoa

SLS:n Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot -hanke järjesti eilen Kansallisarkistossa seminaarin, jossa kuultiin monta mielenkiintoista esitystä. Vesa Hongisto valotti museoiden digitointihankkeita, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Arja Kuula  kertoi digitaalisiin aineistoihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja Krister Lindén  esitteli FinClarin-hankkeen toimintaa.

Kaikkein kiinnostavin esitys liittyi kuitenkin järjestävään hankkeeseen. Hankkeen koordinaattori Outi Hupaniittu esitteli  hankkeen tekemien digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä koskevien kyselyjen tuloksia. Ensimmäinen kysely oli suunnattu muistiorganisaatioille, jälkimmäinen taas loppukäyttäjille. Jälkimmäisen kyselyn 121 vastaajasta suurin osa oli historian ja sen lähitieteiden tutkijoita, etenkin jatko-opiskelijoita. Lisäksi vastaajien joukossa oli sukututkijoita, historian harrastajia ja jonkin verran myös kielitieteilijöitä.

Kyselyiden tuloksia analysoidaan perusteellisemmin ensi vuonna ilmestyvässä loppuraportissa, joten tässä vain joitakin huomioita, suurelta osin Kansalliskirjaston näkökulmasta. Loppukäyttäjille tehdyssä kyselyssä oli selvitetty mm. sitä, mitä palveluita ja aineistoja vastaajat käyttävät. Outi Hupaniittu oli koonnut näistä neljäntoista palvelun listan, jonka kärkitiloja pitivät hallussaan Kansallisarkiston Digitaaliarkisto ja Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto. Mielenkiintoista kyllä kärjen tuntumaan nousivat myös Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen Digiarkisto ja Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokanta. Jaetulla neljännellä tilalla Hiski-tietokannan kanssa oli Nelli-portaali.

SIjat 6-14Julkaisuarkistoista tuloksissa noteerattiin Doria (8. sija) ja Jyväskylän yliopiston Jyx (9. sija). Toisaalta käyttöliittymien ja aineistojen välinen jako olisi voinut olla kyselyssä selkeämpi, sillä sijalla yksitoista lueteltiin erikseen muita Kansalliskirjaston aineistoja (Helmi, Raita, Turun akatemian väitöskirjat), jotka kaikki sijaitsevat Doriassa.

Loppukäyttäjiltä kysyttiin myös kommentteja käyttöliittymistä. Parhaana pidettiin Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen Digiarkistoa, eniten kritiikkiä taas sai Kansallisarkiston Digitaaliarkisto. Tämän voi tulkita kertovan siitä, että käyttäjät kokevat selkeästi tiettyyn tarkoitukseen rakennetut käyttöliittymät selkeämpinä ja helpommin hahmotettavina kuin geneerisemmät monen erilaisen aineiston hallintaan tarkoitetut järjestelmät. Palveluja tuottavan ja ylläpitävän  organisaation näkökulmasta prioriteetit saattavat kuitenkin olla toisenlaiset.

Sanomalehtikirjaston ruusut ja risutKansalliskirjaston palveluista Historiallinen sanomalehtikirjasto sai osakseen runsaasti sekä ruusuja että risuja, mikä ei ollut palvelun suosion huomioiden mitenkään yllättävää. Puutteellisiksi koetun neuvonnan ja asiakaspalvelun osalta asialle olisi varmaan mahdollista tehdä jotain. Kuulemma olimme saaneet risuja myös Doria-palveluun liittyen, en tosin tiedä oliko kritiikki kohdistunut palvelun käyttöliittymään vai yksittäisiin aineistoihin.

Vaikka paikalla oli runsaasti väkeä ja aiheet olivat kiinnostavia, keskustelua syntyi tällä kertaa valitettavan vähän.  Kuten tavallista, osalllistujat olivat suurelta osin muistiorganisaatioiden henkilökuntaa, ilmieläviä tutkijoita sen sijaan tunnistin joukosta vain muutamia. Toivottavasti keskustelu kuitenkin jatkuu, ja vähitellen saadaan aikaan myös ihan oikeaa vuoropuhelua tutkijoiden ja muistiorganisaatioiden kesken. Kyselyn tulosten perusteella kaikki osapuolet pitivät yhteistyötä toivottavana.

Keskustelua

PS. Jessica Parland-von Essen kirjoitti tilaisuudesta reaaliaikaista kommentaaria Twitteriin ja kommentoi sitä myös Essetter-blogissaan. Ks. myös oman blogimme merkintä kahden vuoden takaa: “Historioitsijat digimaailmaa ihmettelemässä“.

PPS. Tilaisuutta on kommentoitu myös Kaisa Kyläkosken blogissa.

2 thoughts on “Historiantutkijoiden digitaaliset aineistot

  1. Muutama lisäys ja reflektio omista muistiinpanoistani:

    Käyttäjien toiveista käyttöliittymien suhteen kävi ilmi, että selailukäyttö on hyvin yleistä ja sitä tarvitaan. Tutkija ei välttämättä tiedä täsmällisesti mitä (nimekettä) on etsimässä vaan haluaa selailla aineistokokonaisuuksia. Toinen toivottu asia on kokotekstiin perustuva haku (ocr-sanahaku).

    Uumoilen edellä mainitusta haastetta KDK-projektin käyttöliittymälle. Primoa sellaisenaan en varsinaisesti pidä selailukäyttöliittymänä ainakaan vielä. Kokotekstien indeksoimista mukaan joutunemme myöskin odottelemaan.

    Sosiaalista metatietoa käyttäjät tuntuivat kaipaavan. Talkoistamiseen (crowdsourcing) he myös kyselyssä olivat lupailleet panostaan, mutta ei välttämättä Myyräpelin kaltaisilla ohjelmilla joissa sanojen korjaaminen jää nopeutta vaativan pelilogiikan jalkoihin. He haluavat käyttää aikansa juuri siihen aineistoon mikä heitä itseään kiinnostaa. Jatkossa kannattaneekin panostaa sellaisiin tekstinkorjauspalveluihin joissa näkee sanan sijasta koko artikkelin, korjaustapojen pitäisi olla mahdollisimman hyvin integroituja suoraan itse Sanomalehtikirjaston tai muun käyttöjärjestelmän käyttöliittymään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *