Aiemmin keväällä julkaistiin Liberin joka on kansainvälisten tutkimuskirjastojen yhteisö, järjestämän tutkimuksen tulokset, jossa käytiin läpi sitä kuinka digitaalisten ihmistieteiden (digital humanities, DH) tutkimusta eri kirjastoissa lähestytään. Kyselyyn vastasi 56 ihmistä, 54 instituutiosta jotka olivat jakautuneet 20:neen maahan.
Kiinnostavaa oli että digitaalisiin ihmistieteisiin liittyvä tekeminen rahoitettiin pääosin kirjaston omasta budjetista, ja noin 34-39% oli saanut hankkeisiin rahoitusta joko tutkimusrahoituksesta, Eurooppalaisesta rahoituksesta tai muista määrärahoista. Syynä lienee että kyseessä on uudenlainen “palvelutarve” joten kestää hetken ennen kuin rahoitusta osataan hakea ja toisaalta sitä myönnetään, joten ensikäynnistys tuntuisi vaativan omaa ponnistusta, mutta tukea kirjastoissa tunnuttiin tarvittavan rahoitukselle.
Digitointi ja fyysiset kokoelmat
Digitointi ja fyysiset kokoelmat nähtiin merkitykseltään yhteensitoutuneina. Fyysinen kokoelma luo pohjan jonka päälle digitointi voi rakentua. Digitointia pidetään jopa aivan kriittisenä tehtävänä. Kuten myös pitkäaikaissäilytystä, joka varmistaa tilanteen tuleville tutkijasukupolville.
Tämän myötä myös vaateet datan tuottamiselle kasvavat, datan tarjoamiseen tulee uusia tehtäviä, jotka vaativat myös osaamista.
Jatkuvana toimintaa tai ad-hoc toiminnan määrän kasvattamisessa on vielä työtä, tosin voi tietysti olla että kaikissa tilanteissa jotakin ei voi tehdä ja tilanteet ehkä eri vuosina vaihtelevat. Yhtenä vuonna pääkeskittymiskohde voi olla yhdenlainen ja toisena toisenlainen, joka voi datan luomisessakin vaikuttaa.
Yhteistyö, yhteistyö, yhteistyö
Vaikuttavuutta ja metriikoita myös korostettiin. Vaikuttavuudella saa yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi sitten yhdessä oppia sekä menetelmistä, että jakaa myös kirjastoissa sisässä olevaa tietoa kokoelmista ja niiden ominaispiirteistä. Yhteistyön myötä toivottiin myös taitojen kasvattamista, joka taas auttaa paremmin asiakkaiden toiveiden ymmärtämisessä. Vaikka väkeä on vähän, voidaan silti ehkä löytää keinoja joilla voidaan joitakin asioita tehdä paremmin.
Uusi Suometar, 01.04.1915, nro 88, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1197802?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kiinnostavaa kehitystä on siis edessä. Liberin DH WG työryhmä olikin etsimässä uusia jäseniä pohtimaan raportista löydettyjä yhteisiä teemoja, ja niitä aletaan sitten järjestelmällisesti käsittelemään. Jos haluat lukea koko raportin se löytyy osoitteesta: https://doi.org/10.5281/zenodo.3247285