Digitoidut kokoelmat digitaalisten ihmistieteiden tutkimusaineistona

Otsikko kuvaa työpajaa Informaatiotutkimuksen päivillä 2016, jota veti Digitalia-projektin  Kimmo Kettunen . Kansalliskirjaston digitaalisia aineistoja käytiin läpi hyvinkin monesta näkökulmasta – lähtien aineistojen nykytilasta ja laadusta ja siihen tehdystä tutkimuksesta, aina siihen kuinka aineistoja voisi kehittää edelleen ja hyödyntää sekä digitaalisten ihmistieteiden lähdemateriaalina. Kimmon oma esitys käsittely aineistoja kielitieteellisestä näkökulmasta ja sivukeskusteluissa huomattiinkin, että mm. sanalaskelmat joita projektin puitteissa on tehty, onkin oleellista tietoa, joka voisi auttaa vaikka olemassaolevien datasettien edustavuuden arvioinnissa. Lisäksi Digitalian naapuriprojekti Aviisi oli esillä mm. Aviisin käyttöpilottien ja erilaisten käyttäjäryhmien, kuten tutkijoiden ja opetuskäytön osalta.

TAKO-Tampere Kuvan lähde: “Tämä rakennus eristetään ja sisustetaan Takon rakennusaineilla”, 01.01.1936, s. 20 http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345930/articles/97153?page=20 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

 

Tieteen vaikuttavuuden mittarit

2. päivä informaatiotutkimuksen päivillä alkoi tieteen vaikuttavuuden mittareiden arvioinnista. Helsingin yliopiston kirjastosta Mikko Ojanen kertoi kuinka tutkijoita motivoidaan avoimen tieteen käytäntöihin altmetriikan avulla. Altmetriikka pohjautuu pitkälle automatisointiin, jossa sekä tutkijan tunnistaminen ORCID:llä ja taas artikkelien tunnistaminen jollakin pysyvällä tunnisteella on välttämätön ennakkoehto. Tosin esimerkit kertoivat, että automatiikka ei osaa vielä käsitellä kaikkia eri julkaisutilanteita.

Kiintoisa oli myös tutkimus, jossa tutkittiin kuinka arvioida saman tieteenalan sisällä julkaisemisen vaikeudesta – tähän liittyen kehitettiin vaihtokurssi, joka korjaa nykyisiä mittareita suhteuttaen julkaisut toisiinsa. Jotkin lehdet olivat tiukempia kriteereissään, minkä tulokset myös kertoivat.

Vaikuttavuuteen datasta

Päivässä puhuttiin myös raakadatasta, tutkimusdatasta ja miten sen saisi jakoon ja kuinka päivittäiset käytännöt ja työkalut tukisivat tutkijoita aineiston säilyttämisessä. Pysyvät tunnisteet nousivat jälleen pintaan, mutta kommenteissa tuli myös ilmi se, että joillakin aloilla tähän on jo perinteitä, eikä datan jakamisessa ole mitään uutta.

Esitettyjen teemojen lisäksi vaikuttavuutta voidaan myös mitata koko infrastruktuurin osalta, mitä esim. Dariah-verkostossa on tehty ja siellä onkin kehitetty laaja-alainen malli, jolla eri osa-alueita voi sekä seurata ja mitata. Alkuvaiheissa malli vois soveltua osviittana siihen, mitä osa-alueita tutkimusdatan tai -infrastruktuurin kehityksessä halutaan panostaa.