Mikkelin tekoälyseminaarissa 11.10.2018  pääajatuksena oli näyttää alueelta olevia yrityksiä ja muita esimerkkejä, joilla havainnollistettiin kuinka tekoäly tai keinoäly on jo täällä. Näin Mikko Lampi avasi tapahtuman ja totta olikin, että mukanaolevissa yrityksissä oli jo valmiita käyttökohteita tekoälylle kuten esimerkiksi suositteluissa tai yksinkertaisessa chatbotissa, joka vastailee käyttäjän kysymyksiin verkkosivustolla. Valtionvarainministeriön esittelemässä esimerkissä taas kansalainen voisi saada vinkkejä arjen pulmiin, kuten vaikka kesätyöpaikan löytämiselle tai terveyssuosituksia tekoälyltä ennen ihmislääkärille menoa.

Tapahtumassa oli myös hyvää avauspuheenvuoro jossa käytiin läpi koneoppimisen eri lajeja ja kuinka tekniikka taustalla toimii. Perinteistä koneoppimisen kytkinanalogian avulla esitettiin, kuinka tekoälyssä pyrkimys on saada arvio, ennuste siitä kuinka todennäköisesti esimerkiksi kuvassa on tomaatti Vai kurpitsa. Tausta-algoritmin säätimillä tai piirteillä malli oppii kuinka oikeassa se on suhteessa annettuun validointiaineistoon. Kuitenkin hyvä on muistaa myös realiteetit, sillä kuten yhdessä esityksessä mainittiinkin, lähtödatan valinta muokkaaminen, saaminen oikeaan muotoon on työläin vaihe ja sillä on myös suurimmat seuraukset. Esimerkiksi voitaisiin arvailla, onko yksi viimeisimmästä nousseista tapauksista, eli Amazonin tekoälyratkaisu työnhakijoiden esivalintaan, opetettu puutteellisella datalla, vai onko kyse algoritmin säätimistä, joka johti siihen, että vanhoja päätöksiä toistettiin ja algoritmistä tulikin syrjivä. Tutkimuspuolella myös huoli mahdollisten kuinka koneoppimisessakin voi olla vikoja tai niitä voidaan aiheuttaakin, mikä johtaa vääriin lopputuloksiin.

Nuotti vai väliviiva sanomalehdessä?