Hyppy tuntemattomaan

Maanantain kurssikerran sijaan suunnitelmana oli tavata ryhmän yhteistyökumppania. Ajatuksena oli luoda keskustelua yhteistyökumppanin kanssa, esitellä muotoilemamme ongelma, sekä päästä kysymään kysymyksiä jotka voivat auttaa tehtävässä.

Ryhmämme Baltic Future on haastettu ratkaisemaan palonestoaineiden haittojen vaikutusta, ja muotoilimme ongelman kysymykseksi: “Kuinka lisätä kuluttajien tietoisuutta palonestoaineiden haitoista?”

Tapasimme yhteistyökumppanimme Suomen Ympäristökeskuksen omissa tiloissa Töölössä. Kokoushuone Ulappa. Sisälle meidät saattoi ongelman pariin ryhmän haastanut Timo. Lisäksi tapasimme kaksi aiheen parissa työskentelevää tutkijaa, Emmin ja Villen. Luvassa oli teetä ja keksejä ja palonestoaineita – toivottavasti ei sekaisin.

Tiedonhakumme perusteella oli selvää, että palonestoaineet ovat varsin haastava aihe. Ongelman ytimessä on tieto ja sen puute. Erilaisia palonestoaineita on ollut käytössä vuosikymmeniä, ja nykyään niistä on kielletty neljä. Mitä tarkalleen ottaen missäkin tuotteessa käytetään ei ole avointa tietoa. Useista tunnetaan haittavaikutuksia, eikä teollisuus halua käyttää riskilistalle joutuvia aineita. Aineita ei kuitenkaan erityisemmin rajoiteta, vaan pyritään lähinnä tarkkailemaan.

Ongelmaa kuvaa muun muassa seuraavat keskusteluun kuuluneet lauseet:

“Uudet aineet kielletään 15 vuodessa käyttöönotosta”

“Teollisuus on ECHAa ketterämpi”

“Kaikki se on sallittua, mikä ei ole kiellettyä”

“Perusteellista analyysiä ei saada kuin aineille, jotka ovat riskilistalla”

Lyhenteitä sataa; on virastoja, asetuksia ja listoja kuten REACH, ECHA, SVHC, eikä ulkopuolinen niitä todennäköisesti erota kemikaalien nimistä kuten TCEP, TCPP, PBDE. Opimme myös, että nuoret, tuntemattomammat kemikaalit ovat useammin kasvussa Arktiksen eläimistössä ja ilmassa, toisin kuin aiemmin rajoitetut aineet. Nämä kartoitukset ovat tärkeitä rajoitusten edesauttamiseksi.

Kuluttaja ei useinkaan saa tietoa tuotteiden palonestoaineista, koska tieto häviää helposti tuotantoketjuun. Lähtökohtaisesti kuluttaja ei kysymättä tiedä yhtään mitään palonestoaineista tuotteissa, ja kysymälläkään tuskin paljosta pääsee selville. Kunhan tuote täyttää vaaditun paloluokan, se saattaa sisältää lähes mitä vain. Me kuitenkin olemme ajatelleet yrittää, sillä seuraavilla kurssikerroilla otamme yhteyttä erilaisiin asiasta tietäviin tahoihin, sisältäen varmasti yrityksiä jotka myyvät palosuojattuja tuotteita.

Jotta voimme ratkaista ongelman ihmisten tietoisuuden puutteesta, täytyisi meidän myös itse oppia lisää tästä laajasta, hankalasta ja tuntemattomasta aiheesta. Nyt tiedämme esimerkiksi että polymeerejä ei rajoiteta samoin kuin kemikaaleja, ja nykyään onkin käytössä polymeeripohjaista palonestoa. Mutta mitä niille polymeereille sitten tapahtuu?

Tiesitkö sinä, että yksikään myytävä tavallinen patja ei lain mukaan saa syttyä kytevästä tupakasta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *