Neljäs

Rastereita, ruutuja ja teemakarttoja. Hikeä, verta ja kyyneleitä.

Neljännellä kurssikerralla perehdyttiin pistemuotoiseen aineistoon, ruutukarttojen tekemiseen ja yleiseen tiedon esittämiseen. Käsittelimme skaalana pääkaupunkiseudun neljää kuntaa ja niihin liittyvää pistemuotoista väestötietokantaa. Opimme kuinka pistemuotoiseeen tietokantaan lisätään ruudukko, jolloin tietokantaa voidaan käsitellä rasteriaineiston tavoin.

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta haasteita kurssikerta sisälsi siltikin yllin kyllin.

Ensimmäiset suuret haasteet tulivat aineistojen erilaisista koordinaatti- ja projektiotasoista. Toisiinsa yhdistettävissä ja vertailtavissa tasoissa olisi hyvä olla sama projektio ja työvaiheiden ongelmaisuus laittoi meikä GISseilijän toistamaan useita kertoja eri työvaiheita, tippuen lopulta kärryiltä sen suhteen mitä olimme tekemässä. Yksi työvaiheistani oli luonnollisesti sama kuin kanssakurssilaiseni Emma Wardin, joka blogissaan kertoo kuinka hänen ruudukkonsa ”päätti itsenäistyä ja lähteä kaus kotoa”. Wardin tavoin yhytin ruudukkoni Venäjältä, 3000 kilometrin päästä pääkaupunkiseudulta. Lattialta suunta on kuitenkin takaisin ylös tuolille ja eteenpäin on mummon mentävä myös lumettomassa talvessa. Kymmenien yrityskertojen jälkeen sain sekä ruudukkoni takaisin kotiin pääkaupunkiseudulle, että tuotettua ainakin jonkinlaisia kurssin vaatimia töitä valmiiksi.

Tuotin tunnilla miesten lukumäärää neliökilometrillä kuvaavan teemakartan  (kuva 1), jossa miesten osuus kussakin ruudussa on esitetty absoluuttisena. Mielestäni kartta on selkeä, mutta ”mielenkiintoisempaa” dataa toki voisi esittää kartta, jossa on suoraan nähtävissä vertailu muihin arvoihin, kuten esimerkiksi naisten määrään. Kartta ei kuvaa suoraan väestöntiheyttä ympäri pääkaupunkiseutua, mutta antaa osviittaa myös siitä. Jos karttaa vertaa naisten lukumäärään eri pääkaupunkiseudun alueilla (kuva 2), antaa se lukijalle jo enemmän vertailtavaksi validia dataa. Vasta tehtyäni karttani valmiiksi tajusin, että jos kartoissani miesten ja naisten absoluuttisesta määrästä olisi ollut enemmän luokkia, olisi kahden kartan vertailu ollut helpompaa. Totuttuun tapaan laitoin karttoihin vain viisi tasoa, kun useammalla luokalla olisin saanut lúkuvaihtelun pienemmäksi ja helpommin vertailtavaksi.

Ilmiönä naisten ja miesten jakautuminen erilaisille alueille pääkaupunkiseudulla on mielenkiintoinen. Sijoittumiseen vaikuttaa esimerkiksi korkeakoulujen sijoittuminen ympäri seutua. Aalto-yliopiston sijaitseminen Otaniemessä nostaa alueen miesten osuutta. Aallon vaikutus miesten osuuteen väestössä on selvä, kun taas muut yliopisto- ja ammattikorkeakoulukampukset eivät välttämättä vaikuta alueensa sukupuolijakaumaan niin paljoa. Esimerkiksi Myllypuroon valmistuneessa uudessa Metropolian kampuksessa on sekä miesvaltaisia teknisiä- kuin naisvaltaisia terveyden ja hyvinvoinnin aloja.

Neljäs kurssikerta takana ja GIS-ura jatkaa kulkuaan. Kehitys ei kuvaa nousujohteisuus vaan oppimistulokset sekä tunteet GIS-tunteja ja QGISiä kohtaan lähtelevät pikemminkin vuoristoratakyytiä.  Näppäimistöstä ja hiirestä kiinni, jatketaan  taas viidennellä kurssikerralla karttaharjoituksia!

 

Lähteet: 

Ward, E. Yllättäviä juonenkäänteitä neljännellä kerralla .(Kurssikerta 4) Luettu 4.2.2020.