Seitsemäs

Viimeisellä kurssikerralla  saimme testa omia siipiä ja GIS-taikojemme toimivuutta. Itse löydetyn datan ja aiemmilla kurssikerroilla kerrytettyjen taitojen avulla pureuduin suomalaisten koulutukseen ja kuutosratikan pysäkkeihin. Katsotaan mitä sain aikaan! 

Seitsemännellä kurssikerralla halusin pysyttäytyä Suomen maankamaralla. Maastamme onkeretty valtava datamäärä erilaisia tilastoja, joista paikkatietoa on suhteellisen luonteva ja helppo vääntää. Päädyin tarkastelemaan Tilastokeskuksen kerämää dataa, silmällä pitäen erityisesti aineistoja, joita oli kerätty kaikista Suomen kunnista. Päätin aloittaa varovasti ja tuotin kartan koulutukseen liittyvästä datasta. Tilastokeskuksen StatFin-sivuilta löysin kuntatasondatan aiheesta ”Ei peruskoulun jälkeistä koulutusta”. Kartasta kuvassa 1 voi huomata kuinka Suomen suurimpien kaupunkien  läheisyydessä ihmiset ovat päätyneet enemmän peruskoulun jälkeen koulutuksen pariin, kun taas pienillä paikkakunnilla on enemmän pelkän peruskoulutuksen varassa olevia ihmisiä.

 

Ensimmäisen kartan jälkeen olin haukannut vasta pienen palan kakkua. StatFin -aineisto oli helposti ladattavissa excel-muotoiseksi, josta se taas piti ainoastaan vain muokata CSV-muotoon. CSV-muotoinen data kelpaa myös QGISille työstettäväksi. Lisäsin Tilastokeskuksesta QGISiin myös kuntien asukasmäärädatan  ja pystyin laskemaan prosenttiosuudet absoluuttisesta Ei peruskoulutuksen jälkeistä tutkintoa -datasta.

Samanlaisia työvaiheita sisälsi myös työni liittyen kuntien lapsilukuun. Haparoiva hypoteesini oli, että lapsiluku olisi suurempi samaisissa pienissä kunnissa, missä kouluttautuminenki oli vähäistä. Hypoteesini oli kuitenkin todella haparoiva, sillä selkeää korrelaatio näiden kahden asian välillä ei löytynyt. Lapsilukukartasta on  oikeastaan hypoteesiini nähden päinvastaisesti havaittavissa lapsiluvun olevan korkeampi suurissa kaupungeissa. Lisäksi kartasta on selkeästi nähtävissä se, että Länsi-Suomessa lapsiluku on Itä-Suomea suurempi, sekä se, että Oulun seudulla lapsiluku on yleisesti suhteellisen korkea.

Lapsia ja peruskoulutusta. Tässäkö se nyt oli? Viimeiset karttatyöt? Päätin kokeilla vielä eri aiheella. Luettuani Mikko Kangasmaan blogia, jossa hän taidokkaasti visualisoi Raide-Jokerin reitin vartta, halusin itsekkin kokeilla vielä tuotoksen tekemistä Helsingin skaalalla. Päädyin tutkimaan Helsinki Region  Infoshare -sivuilla pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä kerämää dataa. Halusin tuottaa liikenteeseen liittyvän analyysin ja aloitin lataamalla sivustolta  Helsingin kaupungin kantakartan. HSL:n keräämän datan avulla keräsin tiedon kutosen raitiovaunun reitistä Hämeentiellä ja nykyisellä poikkeusreitillään Sturenkadulla. Edellä mainittujen aineistojen lisäksi otin käyttöön aiemmalla kurssikerralla käytetyn pääkaupunkiseudun väestödatan.

 

Olin kiinnostunut siitä, onko itäisessä kantakaupungissa kutosen raitovaunulinjan poikkeusreitin vai normaalireitin varrella enemmän asutustusta. Loin pysäkkien ympärille 200 metrin vyöhykkeet ja Join attributes by location -työkalun avulla laskin väestömäärät molempien reittien pysäkkien lähistöllä. Tuloksekseni kertoo Hämeentien pysäkkien läheisyydessä asuvan 19 120 asukasta ja Sturenkadun reitin varrella asuvan 18 393 asukasta. Kuvassa 3 on nähtävissä ratikan molemmat reitit. Olisin halunnut esittää kartalla myös väestöön liittyvää dataa, yritin monta kertaa, mutta QGIS päätyi aina kaatumaan. Kymmenennen kaatumiskerran jälkeen päätin muuttaa suunnitelmaa ja jättää väestöön liittyvän datan pois kartasta.

Lapsia, ratikoita ja koulutusta. Viimeiset kartat blogiin ja suunta kohti perioditaukoa!

Lähteet:

Kangasmaa, M.  Vapaat kädet (Kurssikerta 7) Luettu 3.3.2020.

Kartat:

https://hri.fi/data/fi/dataset?vocab_geographical_coverage=Helsinki

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/