Kuudes

Itse kerättyä turvallisuusdataa, pistemuotoisia aineistoja ja globaaleja hasardeja. 

Ylös ja ulos! Kuudes kurssikerta alkoi monien koko kurssin ajan haaveilemalla tavalla: paolla GIS-labrasta. Lähdimme arvioimaan ja kerämään pisteaineistoa Kumpulan lähiympäristöstä. Arvioimme erilaisia lähialueen kaupukitiloja Epicollect5-sovelluksen avulla, huomioiden erityisesti eri alueiden turvallisuusaspektin. Myöhemmin luokkaan palattuamme yhdistimme eri tiimien keräämät pisteet yhteneväiseksi dataksi ja interpoloimme turvallisuuden tunnetta kuvaavan kartan kampusalueen lähiseudusta. Kuten Mikko Kangasmaa blogissaan toteaa, oli minustakin hienoa nähdä, kuinka nopeasti saimme itse kerätystä aineistosta tehdyllä analyysillä aikaan konkreettisia tuloksia.

Kuva 1: Yli 6 magnitudin maanjäristykset vuosina 1980-2013.

Ulkoilun ja turvallisuuskartan tekemisen jälkeen pääsimme taas maailmalle. Tehtävänä oli luoda kolme karttaa, joiden teemana olisi hasardit. Päädyin luomaan kartat, jotka kuvaavat maahan asti iskeytyneiden meteoriittien, tiettyjen kriteerien maanjäristysten ja kalderatulivuorten sijaintia. Aivan opintojen alkumetreillä juurrutetaan joka maantieteilijän tajuntaan fakta siitä, että joka kartassa tulisi olla mittakaava ja pohjoisnuoli. Kartoistani löytyy pohjoisnuoli, mutta hävettävä seikka on se, että olen tietoisesti jättänyt mittakaavan pois. Jostain syystä mittakaava näytti maailmankartalla aivan väärystettyjä lukuja ja totesin paremmaksi jättää mittakaavan kokonaan pois.  Vilma Koljosen blogista luin monien kanssakurssilaisten poteneen samaa ongelmaa mittakaavan kanssa.

Kuva 2: Maailman kalderatulivuorien sijainti.
Kuva 3: Meteoriittien iskeymät 500 vuoden ajalta. Lähde: https://www.citylab.com/environment/2013/05/fantastic-map-500-years-meteorites-hitting-earth/5684/

Tällä kurssikerralla tekemieni karttojen suurin käytettävyys on erilaisten hasardi-ilmiöiden sijainnin havainnollistamisessa. Tarkastelemalla tulivuori-, ja maanjäristyskarttoja vierekkäin, voi huomata molempien sijaitsevan pääosin tuliperäisellä alueella.  Etsin erilaisista hasardeista tehtyjä karttoja myös netistä, ja löysin citylabin tekemän kartan maahan iskeytyneistä meteoriiteista 500 vuoden ajalta. Huomasin kartassani olevan huomattavasti vähemmän  meteoriittien iskeytymiä kuin citylabin kartassa. Uskon eron johtuvan siitä, että karttani ei esitä iskeymiä niin pitkältä ajalta kuin citylabin kartta.

 

Kuva 4: Maahan iskeytyneet meteoriitit.

Kuudes kurssikerta oli palkitseva kerta. Jälleen koen, että paljon parantamisen varaa olisi. Esimerkiksi karttani eivät ole mitään kaikista havainnollistavimpia yksilöitä, mutta ainakin sain kaikki QGIS-tehtävät tehtyä ja opin jälleen uutta. Viimeisen kurssikerran itsenäistehtäviä odotellen, ensi kertaan!

 

Lähteet:

Kangasmaa, M. Kenttätöitä ja hasardeja (Kurssikerta 6)  Luettu 20.2.2020.

Koljonen, V. Raikasta ulkoilmaa! Luettu 20.2.2020.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *