Kenttätöitä ja hasardeja (Kurssikerta 6)

Kenttätyöt

Kurssikerta  lähti liikkeelle kenttätöillä, jossa tallennettiin puhelimen avulla pistemäistä tietoa. Tämän tiedon avulla teimme interpoloinnin eri alueiden turvallisuudesta Kumpulan lähistöllä. Vaarallisiksi alueiksi kartalla osoittautui Hämeentien lähistö ja risteykset. Oli hienoa nähdä, kuinka nopeasti saimme itse kerätystä aineistosta tehdyllä analyysillä aikaan konkreettisia tuloksia. (Kuva 1)

Kuva 1, Kuvankaappaus keskeneräisestä kartasta. Interpolointi Kumpulan alueelta. Vaaralliseksi koetut kohdat punaisella. 

Maanjäristykset ja meteoriitit

Kotona tehtävässä harjoituksessa toin pistemuotoista dataa maailmankartalle. Astuessa opettajan saappaisiin saa hyvän uuden näkökulman kartan tarkasteluun. Ensinnäkin maanjäristyksistä puhuttessa on tärkeä selittää, että yhdeksän magnitudin järistys on jopa miljoona kertaa voimakkaampi, kuin viiden magnitudin. Eli kyseessä ei todellakaan ole mikään tasavälinen asteikko. Mittakaavaa kyseisiin karttoihin ei voinut laittaa, sillä kartan projektion takia mittakaava vaihtelee pohjois-eteläsuunnassa. Meinasin sokeana laittaa karttoihin janamittakaavan mikä näytti sataa metriä. Kuten Janina Vikman toteaa blogissaan ei GIS- ohjelmaan kannata aina sokeasti luottaa.

Kuvassa 2 voi huomata, että voimakkaimmat järistykset sijoittuvat pitkälti litosfäärilaattojen saumakohtiin. Kartta antaa kuitenkin sellaisen kuvan, että laattojen saumakohtien ulkopuolella ei ole ollenkaan maanjäristyksiä.

Kuva 3 antaa mielestäni hyvän kuvan järistyksien sijainnin ja voimakkuuden suhteesta. Suurin osa järistyksistä ja kaikki voimakkaimmat järistykset tapahtuvat saumakohdissa,mutta myös saumojen ulkopuolella voi tapahtua pieniä järistyksiä. Saumakohdissa on kuitenkin niin paljon järistyksiä, että osa pisteistä jää muiden alle.

Kaikissa kuvissa ja etenkin kuvassa 4 on se ongelma, että havaintojen määrä riippuu alueesta. Euroopassa ja Yhdysvalloissa pienetkin maanjäristykset saadaan havainnoitua tehokkaasti ja meteoriittien putoamispaikkoja tutkitaan paljon. Meteoriittien putoamispaikoissa voi myös huomata, että havaintoja on vähän metsäisillä alueilla, koska putoamiskraateria voi olla vaikea havaita puuston alta. Meteoriitteja on todellisuudessa varmasti pudonnut lähes jokaiselle alueelle, joten kartta antaa väärän kuvan.  Saana Järvinen oli blogissaan tullut samaan tulokseen tulivuoria tutkittaessa. “Tiedon vähyyden syitä voi olla, että purkauksesta on niin kauan (Yhdysvallat), tai sitten siksi koska kyseisille alueille ei helposti rahoiteta tutkimukia (Antarktis).” Ongelman voisi korvata tekemällä kyseisille alueilla oman luokituksensa, jossa ilmaistaisiin, että alueelta ei ole tietoa saatavilla.

Kuva 2, Yli 5 magnitudin maanjäristykset 

Kuva 3, Yli 2,5 magnitudin maanjäristykset 

Kuva 4, Meteoriittien putoamispaikat

Lähteet:

Tekniikka ja talous (Luettu 19.2)

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/miksi-magnitudin-9-maanjaristys-on-1-000-000-kertaa-suurempi-kuin-magnitudin-5/fe96183a-c580-3652-bf6b-1df2d2270255

Janina Vikman kurssikerta 6 (Luettu 19.2)

https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/

Saana Järvinen kurssikerta 6 (Luettu 19.2)

https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/