Sisäinen GIS-nörttini on virallisesti herännyt (Kurssikerta 4)

Ruutukartta

Kurssikerralta tuli heti opittua tärkeitä ominaisuuksia. “Select by location” sekä “save selected features as”- komennot ovat erittäin hyödyllisiä, sillä niiden avulla voidaan rajata aineistoa ja pienentää datan määrää ja eri algoritmien kestoa. Ruutukartan luominen oli lisäksi yllättävän vaivatonta.

Kotona tein 100m ruutukartan Helsingin kantakaupungista. Halusin todistaa kaverille, että Töölössä asuu pelkkiä vanhuksia, joten valitsin muuttujaksi asukkaiden keski- iän. Hienon kartasta tekee se, että samanlaista 100m ruutuaineistoa ei ainakaan tietääkseni saa ladattua suoraan paikkatietoikkunasta. Tein siis ihan oikeasti uuden aineiston.  Kyseessä on absoluuttinen muuttuja, mutta ruutuaineistossa se toimii alueiden ollessa saman kokoisia. Ruutuaineisto toimii etenkin tutkittaessa alueellista jakautumista. Kuten Sonja Nylund toteaa blogissaan: Ruututeemakartta siis havainnollistaa alueellisia eroja selkeämmin ja alueita on myös helpompi vertailla keskenään, sillä kaikki ruudut ovat saman kokoisia. Selkeys on itseni mielestä myös ruutukartan tärkein ominaisuus.

Karttaa tarkasteltaessa huomaa, että korkeamman keski- iän alueet sijoittuvat esimerkiksi Katajanokkaan, Ullanlinnaan ja Eiraan. Kyseiset alueet sisältävät paljon omistusasuntoja ja alueet ovat suhteellisen hintavia, joka voi selittää ilmiötä. Töölö erottuu myös vanhemman väestön takia, mutta ei mitenkään erityisen paljon. Yllättävä alue on Merihaka, jonka äkkiseltään olisin luullut nuorison asuinalueeksi. Oletettavasti nuoremman väestön asuinalueina erottuu erityisesti Punavuori ja Kallio. (Kuva 1)

Ongelmia kartassa on nimistön puuttuminen. Lisäsin karttaan Openstreetmap- tiet, jotka auttavat vähän alueiden hahmottamisessa, mutta ei kovin paljoa. Paras tapa olisi saada ruudut jotenkin sulautettua alla olevaan karttaan ilman että ne peittäisivät sitä kokonaan ja ettei ruudut olisi kuitenkaan liian haaleita.

Kuva 1, Ruutukartta Helsingin kantakaupungin ikäjakaumasta

Korkeuskäyrät

Toinen tehtävä oli tähänastisista ylivoimasesti mielenkiintoisin. Tutkin maastokarttoja ja rinnevarjostus-aineistoja muutenkin usein vapaa- ajallani ja nyt pääsin itse tekemään niitä. Tämän lisäksi tutkimamme alue on lähellä kotiseutujani ja olen usein liikkunut siellä.

Käytimme ensimmäistä kertaa rasteriaineistoja ja eron huomasi heti ohjelman nopeudessa ja yleisessä käytettävyydessä.  Korkeuskäyrien ja rinnevarjostuksen tekeminen korkeusmallista oli jälleen kerran yllättävän yksinkertaista ja ohjelma teki suurimman osan työstä. Ongelmia itselleni syntyi muutaman valinnan unohtamisesta yhdistäessä korkeusmalleja toisiinsa. Jos unohtaa poistaa valinnan “place each layer in separate band” ei ohjelma onnistu korkeusmallien yhdistämisessä. Se on pienestä kiinni. Kotona latasin saman alueen peruskartan ja vertasin sen korkeuskäyriä ohjelman tekemiin käyriin.

Verrattaessa peruskartan ja ohjelman tekemiä korkeuskäyriä toisiinsa voi todeta, että ne ovat yllättävän samanlaisia. (Kuvat 2 ja 3) Ohjelman tekemät käyrät ovat kuitenkin liian tarkkoja ja yksityiskohtaisia. Kuten Matti Katajisto blogissaan toteaa: esimerkiksi retkeilijälle luettavuus on korkeammassa arvossa kuin absoluuttinen tieto.  Lisäksi yksittäiset kivet ovat voineet aiheuttaa ylimääräisiä korkeuskäyriä kartalle. (Kuva 4) Luulisin että melko yksinkertaisella komennolla ohjelman tekemät käyrät saisi yleistettyä selkeämmiksi, mutta äkkiseltään en osannut tehdä sitä.

Kuva 2, Maanmittauslaitoksen peruskartta ja korkeuskäyrät

Kuva 3, Ohjelman tekemät korkeuskäyrät peruskartalla.

Kuva 4, Maanmittauslaitoksen peruskartan korkeuskäyrät ruskealla ja ohjelman tekemät käyrät punaisella

Lähteet:

Sonja Nylund kurssikerta 4 (Luettu 6.2.2020)

https://blogs.helsinki.fi/sonysony/

Matti Katajisto kurssikerta 4 (Luettu 6.2.2020)

https://blogs.helsinki.fi/mattikat/

Maanmittauslaitos Peruskartta 1:20 000 (2007)