Lentoasemat ja pysäkit
Ensimmäisessä itsenäistehtävässä tehtiin buffereita eri alueiden ympärille. Buffereiden avulla pystyin tekemään “select by location” -komennon avulla valintoja, joilla selvitin Malmin lentoasemasta 2- ja 1 km säteellä elävien ihmisten määrän.
Tein myös lisätehtävät, jossa selvitin, että 1km säteellä Malmin lentokentästä olevista rakennuksista 51 kappaletta on rakennettu ennen vuotta 1936 eli ennen lentokentän käyttöönottoa. Toisessa lisätehtävässä tein Malmin lentokenttäalueesta polygonin, jonka avulla rajasin väestöä eri alueilta. Malmin lentokentän alueelle kaavaillaan uusia asuntoja jopa 25 000 asukkaalle. Suurin määrä asukkaita, jotka sain alueen sisälle oli Kontulan ja Mellunkylän alueella. Kyseisellä alueella luku oli kuitenkin vaivaiset 7200. Malmin lentokentän alueesta tulee siis todella tiheästi rakennettu. Todennäköisesti, jos aineistossa olisi ollut Helsingin keskustan väestötiedot olisin päässyt samaan tai suurempaan asukaslukuun.
Toisessa tehtävässä tein samantapaisia perusharjoituksia Helsinki- Vantaan lentokentälle sekä pääkaupunkiseudun metro- ja juna-asemille. Molemmissa harjoituksissa huomasi select by location- komennon tärkeyden tiedon rajaamisessa aineistosta.
Saunoja ja uima-altaita
Todellisen luksuksen omaavia eli uima-altaallisia rakennuksia löytyy pääkaupunkiseudulta 855 kappaletta. Yllättävää oli että vain reilu 30% edellisistä on omakotitaloja. Yritin tehdä kartan uima- altaista ja eri osa- alueista, mutta “polygon has invalid geometry” -virhe esti minua tekemästä “count points in polygon”- sekä “join attributes by location”- toimintoja. Annika Luoma oli blogissaan kohdannut saman ongelman ja korjannut sen lataamalla uuden pluginin QGISsiin. Näin pitkälle en itse kyennyt ajattelemaan. Sieltä lunttaamalla voin todeta, että Lauttasaaressa on eniten uima-altaita. Tarkastelemalla aineistoa voin kuitenkin todeta, että Helsingin kantakaupungin alueella on suuri määrä uima- altaita. Ehkä se johtuu vain rakennusten suuresta määrästä.
Kurssikerrasta oli mielestäni hyvin vaikea saada aikaan tekstiä tai mitään syviä pohdintoja. Bugin takia en edes saanut mitään karttaa aikaiseksi, joten tämän viikon postaus on keskivertoa huonompi.
Tämä on GIS- ohjelmistojen ja lähes kaikkien muidenkin ohjelmistojen ärsyttävä puoli. Pieni virhe tai bugi estää koko työn tekemisen ja mikäli googlen tai kavereiden avusta ei ole apua, voi tilanne olla toivoton. Tilanne on kuitenkin korjattavissa harjoituksella ja toistoilla. Toistojen tärkeyttä oli otettu hyvin esiin Pihla Haapalon blogissa. “Näissä tilanteissa toiminnon uudelleen tekeminen auttaa, usein toisella kerralla osaa jo kiinnittää huomiota unohtuneisiin välivaiheisin tai ruutujen rastimisiin huolellisemmin.” Toistojen kautta varmuus ja huolellisuus tekemiseen siis kasvaa, joten ei muuta kuin kohti uusia GIS-haasteita.
EDIT “Ei se nii vaikeeta ollutkaan”
Nopea fix geometry- toiminto ja sain kartan tehtyä.
Kuva 1, Pääkaupunkiseudun uima-altaat alueittain
Taulukko 1, Valittuja paloja tehtävistä
| Malmin kentästä 2km säteellä asuvat | 57533 |
| Malmin kentästä 1km säteellä asuvat | 8707 |
| Malmin kentästä 1km säteellä olevat rakennukset, jotka rakennettu ennen 1936 | 51 rakennusta 184 asukasta |
| Helsinki- Vantaan kentästä 2km säteellä asuvat | 11338 |
| Tikkurilan poikkeuksellisella melualueella | 12627 |
| 500m säteellä juna- tai metroasemasta asuvat | 106691 (noin 22% koko väestöstä) |
| PK- seudun uima– altaat | 855 |
| Uima- altaallisissa rakennuksissa asuvat | 12170 |
Lähteet:
Annika Luoma, Kurssikerta 5 (Luettu 13.2)
https://blogs.helsinki.fi/luomanni/
Pihla Haapalo, Kurssikerta 5 (Luettu 13.2)
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/