Helsingin yliopisto
Hyperventilointia, nenäverenvuotoa ja itkunparahduksia, mutta myös upeita tiimin yhteisiä onnistumisenhetkiä. Tervetuloa kolmannen tunnin GIS-osaamisen pariin!
Kolmannella GIS-tunnilla monet kanssakurssilaiset meinasivat repiä pelihousunsa. Työskentelimme Afrikan timattikaivosten, konfliktien ja öljyesiintymien parissa ja tehtävä ei ollut helppo. On sanonta, jonka mukaan Afrikka ei ole aloittelijoille. Kartat katoilivat ja diagrammit eivät tulleet esiin, mutta jälleen loppujen lopuksi kärsivällinen yrittäminen tuotti tulosta.
Pulinat sikseen ja tunnin varsinaiseen aiheeseen, joka mielestäni oli jopa antoisa. Harjoittelimme QGIS:llä esimerkiksi tietokantojen ja karttojen naimisiinmenoa eli sulattamista yhteen, excel-tiedostojen tuomista QGISiin ja niiden yhdistämistä attribuuttitaulukkojen sarakkeiksi. Liitimme QGIS-projektiimme ulkoista tietoa muista ohjelmista ja parantelimme sarakkaiden tietoja päivittämällä niitä.
Esimerkkityönä saimme lähtöpassit Suomesta suuremmalle skaalalle ja tuotimme kartan Afrikasta. Aineisto oli tuotettu niin, että attribuuttitaulukossa oli mainittu useamman kerran tietyt valtiot. Muokkasimme taulukkoa niin, että saimme yhdistettyä saman datan alle kuuluvia tekijöitä ja näin poistimme turhia rivejä taulukosta. Tai näin ainakin sen maallikkona ymmärsin. Sata prosenttisen varma en kuitenkaan enää ole siitä, mitä me teimme, mutta ainakin taulukko yksinkertaistui. Myöhemmin tulevilla kurssikerroilla saman operaation toistaessa tai muiden blogeja lukiessa, tulen tästäkin toimenpiteestä varmasti myöhemmin varmistumaan ja ymmärtämään sen paremmin.
Tekemässäni kartassa Afrikasta ( kuvassa 1) on nähtävissä yksinkertaisesti öljyesiintymien, timanttikaivosten ja konfliktien sijainti kartalla. Lisäksi tunnilla tarkastelimme internetinkäyttäjien määriä eri Afrikan maissa. Yhdistämällä näihin tietoihin vielä monipuolisempaa dataa, kuten konfliktien laajuttaa, niiden alkamisvuotta, öljykenttien löytäsmisvuotta tai esimerkiksi timanttikaivosten tuottavuusluokittelua, voisi näiden tekijöiden avulla tehdä jo laajempaa tulkintaa eri alueiden syy-seuraus-suhteista. . Mielenkiintoista olisi verrata esimerkiksi timanttikaivosten esiintyvyyttä ja internetkäyttäjien lukumäärän suhdetta. Voisi kuvitella, että timanttikaivokset nostaisivat paikallista väestöä köyhyydestä ja kasvattaisi myös internetkäyttäjien määrää. Toisaalta tietokannoista voisi nähdä myös, jos timanttikaivoksista saatava omaisuus valuu kansainvälisten yritysten taskuun jättäen paikalliset köyhiksi. Voisi myös kuvitella, että esimerkiksi konflikteilla olisi vaikutus pitkittyessään maan köyhyyteen ja vähäiseen internetkäyttäjien määrään. Vuosilukutiedoilla voitaisiin myös tarkastella kehitystä ennen ja jälkeen konfliktien.
Kurssikerran toisena työnä tuotin kartan, joka kuvastaa Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyyttä. Kartta on nähtävissä kuvassa 2. Teettämästäni kartasta näkee, missä sijaitsevat Suomen tulvaherkimmät joet. Kartasta voimme esimerkiksi tulkita Turun Aurajoen olevan kovin tulvaherkkä joki. Lisäksi Suomessa on kautta Pohjanmaan ja Etelä-Suomen tulvaherkkiä jokia. Havainto ei sinällään ole mikään maailmaa mullistava, sillä opimme jo ala-asteella Suomen maantieteesä sen verran, että maamme on tuhansien järvien maa ja kautta rannikkojen mereen virtaa useita jokia, jotka erityisesti keväisin voivat tulvia. Teettämässäni kartassa on myös laaja, suhteellisen tulvaherkkäalue Lapissa. Järvi-Suomi taas luokitellaan vähiten tulvaherkäksi alueeksi. Lapin tulvaherkkyyttä tarkasteltaessa on huomattava, että suurin osa vesistä virtaa jokien kautta laajoilta alueilta lähinnä Itämereen. Järvi-Suomessa tulvaherkkyyttä laskee runsas järvisyys ja pitkien jokien puuttuminen. Järvisyyden suhde vähäiseen tulvaherkkyyteen on nähtävissä myös kuvassa 3, jossa on esitetty alueiden järvisyys pylväsmuodossa.
Järviä, jokia ja Afrikan maita. Luonnomaantiedettä, konflikteja ja pylväitä. QGISin avulla saa maantieteilijä tehtyä karttoja mitä mielenkiintoisimmista aiheista. Kanssakollegani Miklas Kuoppalan sanoin: ”Silmäni säihkyvät, kun toiminnot tekevät taikojaan!” Tämä kurssikerta päästi jälleen syvemmällä QGISin maailmaan, mutta todella paljon on vielä edessä opeteltavana. Keskittymällä olosuhteiden luomien haasteiden, kuten hyperventiloinnin, nenäverenvuodon ja itkunparahdusten jälkeen positiiviisiin tuloksiin, kuten upeisiin QGIS-karttoihin, selviämme yhdessä tästä kurssista kunnialla. Seuraavaan kurssikertaan!
Lähteet:
Kuoppala, M. Mihin tää voikaan vielä johtaa? (Kurssikerta 3). Luettu 28.1.2020.
