Toinen

Eri projektioita ja niiden pinta-alojen vertailua. Siitä oli kyse toisella kurssikerralla. 

GIS-urani jatkaa kulkuaan. Alussa kehitys on tulpan lähdettyä räjähdyksen omaista. Taidot karttuvat nopeasti kun lähtötaso on GIS-rapakunto. Toisella kurssikerralla kerrytin haparoivien perustaitojen päälle uutta osaamista. Sain varmuutta erilaisten attribuutiotaulukkojen uusien sarakkeiden laskemiseen ja lisäämiseen, projektioiden vaihtamiseen ja tietokannan lisäämiseen rajapinnan kautta.

Projektioiden osalta vertailin kurssikerralla Suomen pinta-aloja TM35FIN -projektion/kooridnaatiston avulla sekä Mercator- ja Robinson-projektiolla. Tein QGIS-sovelluksella pinta-aloja vertailevat karttakuvat, jotka on nähtävissä kuvissa 1 ja 2. Ensimmäisessä kuvassa on nähtävissä kuinka Mercator vääristää pohjoisten alueiden pinta-alaa. Vääristymä on nähtävissä jo vertailtaessa Suomen kokoista aluetta. Esimerkiksi aivan pohjoisimman Suomen kunnat ovat pinta-alaltaan paljon suurempia Mercator-projektiossa kuin TM35FIN-projektiossa.

Mercatorin ja TM35FIN -projektion eroa kuvaava koropleettikartta on mielestäni suhteellisen onnistunut, mutta aihetta tuntemattomalle sen tulkinta voi viedä kauemmin aikaa. Itsekään en aluksi hahmottanut kuinka paljon Mercator todellisuudessa vääristää Lapin kuntien pinta-alaa. Myös  Mikko Kangasmaa ja Jonna Kääriäinen totesivat blogeissaan tälläisten vääristymiä kuvaavien yksittäisten karttojen olevan hiukan vaikeita tulkita. Carita Aapro-Kosken blogia lukiessa tajusin vasta oman karttojeni legendan merkityksen. Carita blogissaan kirjoittaa Mercator-projektiosta seuraavasti: ”Pohjoisosa näyttää suhteettoman suurelta Etelä-Suomeen verrattuna. Samoin voi huomata, että Lapissa pinta-alat ovat kasvaneet noin 7-kertaisiksi, etelässäkin kolminkertaiseksi.” Viimeisen lauseen luettuani tajusin karttani legendan suurimman arvon 565-722 todella tarkoittavan sitä, että Lapin pohjoisimmat kunnat ovat Mercator-projektiossa jopa seitsinkertaisia TM35FIN-projektioon verrattuna.

 

 

 

Toisena työnä laskin Robinsonin projektion ja Mercatorin eron. Karttakuvasta on selvästi nähtävissä kuinka projektiotasona on aivan eri kartta kuin ensimmäisessä kuvassa. Suomi-neito näyttää pahasti kallistuneen kohti  naapurimaatamme Ruotsia ja  kokeneen samalla pienen litistämislätistämisoperaation. Ainakin Venla Moisio ja Vilma Koljonen olivat blogeissaan kirjoittanut samaisen Robinsonin projektion vertaamisesta muihin projektioihin. Molemmat kriittisesti analysoivat myös omien karttojen luokkajakoa ja legendan numerodataa. Venlan ja Vilman analysointia lukiessa aloin tarkastelemaan myös omien karttojeni osuvuutta. Olisin toki karttoihini voinut lisätä esimerksi enemmän luokkia, mutta pienen pohdinnan jälkeen totesin sen ehkä olevan tarpeetonta. Molemmissa tekemissäni kartoissa trendinä on pinta-alan vääristyminen pohjoista kohden. Luokkien skaala on mielestäni sopusuhtainen, kun merkittävin kartan antama havainto on vääristymän kasvaminen pohjoista kohden. Luokkien lisääminen karttoihini tuskin vahvistaisi tämän ilmiön ymmärtämistä. Muutoin esimerkiksi kartoissani kyllä on hienosäätöä. Esimerkiksi kuvan 1 kartan legenda voisi otsikoltaan olla selkeämpi. Onnistununnat legendan osalta oli mielestäni luokkien kääntäminen kartanmukaisesti niin, että suurin lukuarvo on myös legendassa ylimpänä.

 

Lopputulemana: olen QGIS:in kanssa edelleen alkutekijöissään, mutta en enää lähtötelineissä vaan ensimmäisten hölkkäaskelten siivittämänä matkalla kohti laajempaa osaamista. Matka on pitkä, mutta niin olen minäkin. Suhtpositiivisin ottein latteasti  kaikkia isiä lainaten: ”jatketaan harjoituksia”.

 

Lähteet: 

Kangasmaa, M. Projektioita ja valintatyökaluja (Kurssikerta 2). Luettu 27.1.2020.

Kääriäinen, J. Dataa rajapinnasta kartalle.  Luettu 27.1.2020.

Aapro-Koski, C. Kurssikerta 2: Projektiovalintoja ja tietokantoja. Luettu 27.1.2020.

Moisio, V. Viikko 2 – Totuttelua tietokantojen käyttöön sekä eri projektioiden vaikutusten vertailua. Luettu 27.1.2020.

Koljonen, V. Projektioita ja prosenttilaskuja. Luettu 27.1.2020