Ensimmäinen

”Vierailin Hirvi-GISin sivuilla ja arvaa mitä: siellä ei ollut yhtään julkaisua!” Näin kommentoi kanssakurssilaiseni Pihla Haapalo viikonloppuna, ja tajusin, että minun oli ryhdyttävä toimeen.

Ensimmäisestä kohtaamisesta QGISsin kanssa oli kulunut jo tovinen, mutta en ollut aloittanut elämääni GIS-bloggaajana. Yöni nukuin levottomasti blogipostauksia stressaten. QGIS-kummitteli unissani. Koitti toivoa täynnä oleva maanantai ja tässä se nyt on rustattuna kasaan:  ensimmäinen GIS-harjoituksia ja -tuntemuksia sisältävä blogipostaus.

Löpinät sikseen: ensimmäisellä GIS-tunnilla mallinsimme Itämeren alueen suurimmat typpipäästäjät. QGIS vaikuttaa alkutekijöikseen hieman sekavalta, mutta kuten lähes kaikessa oppimisessa, toistoja tekemällä järjestelmän käytön oppii kyllä. Yhdessä takapenkin työryhmämme minun, Emma Wardin, Matias Sarajiston ja Matias Heikkilän kanssa koitimme kaikin tavoin keskittyä ja tehdä parhaamme, mutta välillä oikeanalaisen kartan luominen vaikutti haastavalta.  Sarajistolla ei ollut konetta, Ward sai karttansa katoamaan ja Heikkilän kartta näytti aivan joltain muulta kuin Itämeren alueen typpipäästäjiltä. Minun karttassani taas näkyi yhdeksän Itämeren maan datan sijasta vain yksi: Viron tiedot. Myöhemmin yhteistyön tekemisen, avun kysymisen (Artulta) ja uudelleen yrittämisen jälkeen saimme kuitenkin kaikki karttamme oikean näköiseksi. Tämän tarkastin myöhemmin työryhmäni muiden jästenten blogeista. Tunnilla tekemäni kartta on nähtävissä kuvassa 1.

Tunnilla tehtävän kartan lisäksi tein itse Tilastokeskuksen kunnat 2015 -aineistoista kartan, joka kertoo prosenttiosuudellisesti eri kuntien miesten osuuden väestöstä. Tein kartan pohtien nykyistä keskustelua syntyvyyden laskusta ja Suomen alueellisesta eriarvoisesta kehittymisestä. Kartasta voi nähdä tiettyjä trendejä. Esimerkiksi monissa suurimmissa yliopistokaupungeissa on isompi osuus väestöstä naisia, kun taas pienissä kunnissa Pohjois- ja Itä-Suomessa väestö on miesvaltaista.

Muutkin kurssilla olijat olivat tehneet väetökarttoja ja karttani kertoma tieto voidaan helposti linkittää muihinkin Suomen väestönmuutosta kuvaaviin trendeihin. Mikko Kangasmaan blogissa oli kuvattu esimerkiksi väestönmuutosta ja Minerva Laitisen blogissa yli 65-vuotiaiden osuttaa väestöstä. Useat väestöään tulevaisuudessa menettävät ja paljon yli 65-vuotiaita omaavat kunnat on myös sellaisia kuntia, joissa miesten osuus on yli 50%. Suoraan verrannollisia minun, Minervan ja Mikon nimittäjät eivät kuitenkaan koko Suomen osalta ole.

 

 

Yleisesti ottaen olen ollut hieman epäileväinen GIS-osaamista kohtaan. Onko GIS minun juttu? En ainakaan halua ajatua Aapo Keinäsen vihaisinta GISsiä vihaisemmaksi. Jos en pysty toimimaan yltiöpositiivisesti kuten Joonatan Reunanen, pyrin vähintäänkin pysymään suhtpositiivisena. Viikonloppuna uskoin GIS-urani tyssänneen jo alkuun, kun tuijotin fuksiläppäriäni marraskuisen synkeänä tammikuun sunnuntaipäivänä, ja koin haasteita GIS-tehtävieni kanssa. Tänä maanantaiaamuna GIS-luokkaan saavuttuani, ja saatuani apua Hynysen Lauralta, olen jälleen toiveikas. Lauran kärsivällinen auttava ote auttoi minua eteenpäin ja hänen blogissaan on nähtävissä myös rautaista fuksitason GIS-velho-osaamista.

Ensimmäisen postauksen lopputulemana:  karttojen tekemisessä palkitsevinta on nähdä oman työn tulos. Kyllä tästä kaikesta jotain tulee.

 

Lähteet:

Emma Ward kurssikerta 1 (Luettu 27.1.2020)  https://blogs.helsinki.fi/emmaward/

Matias Sarajisto kurssikerta 1 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/matisara/

Mikko Kangasmaa kurssikerta 1 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Minerva Laitinen kurssikerta 1 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/minerval/

Aapo Keinänen kurssikerta 1 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/kebaapo/

Joonatan Reunanen kurssikerta 1 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/

Laura Hynynen kurssikerta 1 (Luettu 27.1.2020) https://blogs.helsinki.fi/lauravel/