Tällä tunnilla keskityttiin puskurivyöhykkeisiin ja niissä olevien tietojen tarkasteluun. Puskurivyöhykkeellä voidaan mitata vaikutusalueita, kuten tämän kurssikerran harjoituksissa tehtiin.
Ensimmäisessä itsenäistehtävässä tarkasteltiin Malmin lentokentän ja Helsinki-Vantaan lentokentän melualueita. Malmin lentokentän 1 km ympäristö bufferoitiin ja valittiin statistic tiedoista valitut rakennukset ja nähdään että melualueella asuu 8840 henkilöä ja 2 km säteellä 57622 ihmistä. Wikipedia kerttoo, että Malmin kenttä avattiin 1936. Hain taloja Malmin kentä ympäristöstä, jotka oli rakennettu vuoden 1935 jälkeen. Taloja on 711 ja niiden mediaani on rakennusvuosi 1986. Eli Malmin asema on noin 50 vuotta vanhempi kuin ympäröivät rakennukset.
Helsinki-Vantaan lentokentän 1km ympäristö 772 asukasta, lentokentän 2km ympäristössä on 11501 asukasta. Lentomelu 65 db asuu 324 ihmistä eli 0,8% lentomelualueella asuvista ja 65db sekä 2 km lentokentäntän sisällä asuu 31 ihmistä. 43360 ihmistä asuu lentomelualueella, väh 55db. Tehtävä, jossa piti piirtää lentokoneet tikkurilan yli vaati myös mittatyökalun käyttöa, koneet Tikkurilan suunnasta häiritsisivät 26909 ihmistä. Malmin ja Helsinki-Vantaan asukaslukuihin ja bufferointialueeseen vaikuttaa hieman se,kuinka kiitoradat on kukin piirtänyt. Itse tein ne polygoneina.
Tuntui useasti siltä, että olin katsonut väkilukua väärästä kohdasta, että olisin katsonut rakennusten lukumäärää enkä asukkaita.
Asemat:
Asukkaita 500m päässä asemista kartan alueella on 106691 eli 21,8% kartan asukkaista asuu 500m päässä asemista. 15-64 vuotiaita 500m päässä asemasta on 73108 eli 68,5% vyöhykkeiden asukkaista.
Taajamat:
97,6% asuu taajamissa, kouluikäisistä asuu taajamien ulkopuolella 1165 eli 2,7%. Ulkomaalaisten osuus taajamissa oli haastava, enkä tiedä laskinko näitä oikein. Aluksi rajasin rasterikarttalehtien kokoisen alueen ja sen sisällä tai sen kanssa leikkaavat taajama-alueet, joiden lukumääräksi muodostui 811 (?), koska väestötietoja ei ollut karttalehtien ulkopuolisille alueille, tein tästä uuden tason. Laskin myös ulkomaalaisten osuuden väestötiedoista ja sitten valitsin tietoja greater than ominaisuudella. Valitut pisteet olivat ne alueet joissa ulkomaalaisia oli yli 10%, yli 20% ja yli 30%. Sitten käytin join attridutes by location ja otin valinnoiksi rajauksen sisässä olevat alueet ja ulkomaalaisten osuudet (selected features only toiminnolla). Tulokseksi sain valittuja aluieta, joissa oli ulkomaalaisia kunkin prosenttiosuuden yli. Katsoin taajama-alue valintojen määrän ja laskin niistä prosentit. Sain tulokseksi, että yli 10 %ulkomaalaisia on 18,8% alueista, yli 20% ulkomaalaisia on 17,1% alueista ja yli 30% ulkomaalaiisa 15,8% alueista. Jätin siis 3151 taajamaa laskujen ulkopuolella, koska niistä ei ollut asukastietoja ja itseäni häiritsi, että ne olivat karttalehtien ulkopuolella.
Putkiremontit:
1965-1970 on rakennettu 6286 rakennusta, joista kerrostaloja on 1206. Putkiremontti rakennuksiksi valitsin 1960-1970 rakennetut talot, koska näistä vuosista puhutaan tehtävän annossa. Putkiremontit tulevat häiritsemään 165039 ihmistä ja 12254 asuntoa. Viimeistä koropleettikarttaa en osannut tehdä. Jotenkin olisi pitänyt saada alueittain laskettua remonttin menevien talojen suhde ja yhdistää se alueeseen eli saada polygonien kaupunginosatietodot pisteiden rakennustietoihin ja sitten laskea suhde kaupunginsoittain. Mutta en tiedä miten. Yritin vanhojen tehtävien ohjeidenkin avulla join attributes- toimintoa, mutta tiedot eivät yhdistyneet vaikka kuinka yritin ja vaihdoin tieotoja ja sain vain virheilmoituksia. Parin tunnin yrityksen jälkeen olikin sitten mennyt hermot koko ohjelmaan. Roni Lindholm näyttää onnistuneen tässä työssä ja saaneen thetyä hienon kartan aikaiseksi, harmi vain kun hän ei yhtään jaa tietoja, kuinka hän siinä onnistui.
En selvästikkään osaa liittää tietoja pisteistä polygoneihin. Tasojen käyttö tuntuu helpolta sekä tietojen valinta työkaluja tuli nyt paljon käyteytyä. Kaipaisin hrjoituksia, joissa vanhojen tehtävien työkaluja käytettäisiin uudelleen. Koko ajan pitäisi tietää mitä tekee ja millaisia tuloksia haluaa ja itsestäni tuntuu, että ymmärrykseni QGIS:n käytöstä ei riitä siihen. Kuten Aino Sainius toteaa blogissaa “Kaiken avain oli hyvä kyky lukea ja ymmärtää kirjoitettuja ohjeita.” ja mielestäni tämä pätee hyvin kurssikerran thetäviin, pitäisi myös ymmärtää mitä rupeaa tekemään.
lähteet:
A. Sainius, Omat aivot käyttöön, luettu 17.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/sainius/
R. Lindholm , Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020 https://blogs.helsinki.fi/lroni/